Kuluva hallituskausi on ollut kriisien täyttämää, ja siksi monet hallituksen saavutuksista ovat jääneet vähälle huomiolle. Sen lisäksi, että tärkeät oppivelvollisuusuudistus, perhevapaauudistus ja sote-uudistus ovat toteutuneet, on hallitus parantanut kansalaisten arkea lukuisilla pienemmillä päätöksillä. Näiden läpi viemisessä vasemmistoliitolla on ollut tärkeä ja usein ratkaiseva rooli.
Paljon on vielä tehtävää, uusia ja vanhoja epäkohtia on korjattavana ja me olemme valmiita tekemään töitä reilumman huomisen puolesta myös jatkossa. Vasemmistoliitto on luotettavin pienituloisten ja työntekijöiden puolustaja ja me yhdistämme sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvaan ympäristöpolitiikkaan.
Kuluneella hallituskaudella pienituloisten kannalta keskeisiä päätöksiä ovat olleet aktiivimallin purkaminen, perusturvan, pienten eläkkeiden ja lapsiperhe-etuuksien korottaminen sekä lukuisat määräaikaiset toimet, kuten toimeentulotukea saavien koronakorvaus, vuoden 2022 ylimääräinen indeksikorotus ja työttömyysturvan koronaparannukset. Takuueläkettä korotettiin yli 130 euroa hallituskauden aikana. Sosiaaliturvan ja pienten eläkkeiden korottamista pitää jatkaa, ja köyhyyttä pitää torjua päämäärätietoisella politiikalla.
Myös ylivelkaantuneiden asemaa on parannettu lukuisilla toimilla. Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikaa lyhennettiin siten, että nykyään merkintä poistuu kuukasi sen jälkeen, kun velka on maksettu pois. Pienituloisille ulosottovelallisille lisättiin pysyvästi kolmas vapaakuukausi ja ulosoton suojaosa korotettiin määräaikaisesti takuueläkkeen tasolle. Työtä ylivelkaantuneiden tilanteen parantamiseksi pitää jatkaa ja tulevalla vaalikaudella on tärkeää säätää suojaosan korotus pysyväksi, muuttaa ulosotto progressiiviseksi ja lyhentää velkojen vanhentumisaikaa.
Työntekijöiden näkökulmasta on ollut tärkeää, että suurin osa kiky-leikkauksista kuopattiin ja että sote- ja kunta-alan työvoimapulaa on uuden työehtosopimuksen myötä lähdetty korjaamaan kunnianhimoisella palkkaohjelmalla. Hallitus on kitkenyt alipalkkausta ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä lukuisilla toimilla, joilla on muun muassa lisätty työsuojeluvalvonnan resursseja ja annettu uusia toimivaltuuksia alipalkkaukseen puuttumiseksi. Työelämää on kehitetty myönteisesti muun muassa YT-lain uudistuksella, kilpailukieltosopimuksien rajoituksella sekä vahvistamalla nollatuntisopimuksella työskentelevien ja alustataloudessa työskentelevien asemaa. Seuraavalla vaalikaudella työtä työntekijöiden oikeuksien puolesta pitää jatkaa esimerkiksi antamalla ammattiyhdistysliikkeelle joukkokanneoikeus, puuttumalla perusteettomaan vastentahtoiseen osa-aikatyöhön ja vahvistamalla palkansaajien ostovoimaa siirtämällä kiky-maksut takaisin työnantajille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat globaalissa kriisissä koronapandemian jäljiltä, mikä näkyy myös Suomessa. Järjestelmän kantokyvyn kannalta on ollut ratkaisevaa, että hallitus vahvisti kautensa alusta asti voimakkaasti kuntataloutta ja on lisännyt sote-rahoitusta merkittävästi. Hallituksessa päättämämme asiakasmaksujen alentaminen, perusterveydenhuollon 7 päivän hoitotakuun säätäminen sekä vanhuspalveluiden ja lastensuojelun henkilöstömitoitukset rakentavat pohjaa palveluiden saatavuuden parantamiselle ja alan työhyvinvoinnin vahvistamiselle, mutta tekemistä jää roppakaupalla vielä tulevillekin hallituksille.
Vasemmisto torjuu kokoomuksen ajamat leikkaukset hyvinvointialueiden rahoitukseen, jotka jopa valtiovarainministeriön arvion mukaan vaarantaisivat sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden. Seuraavalla kaudella lisää resursseja tarvitaan erityisesti mielenterveyspalveluiden kehittämiseen. Apua mielenterveysongelmiin on saatava nykyistä nopeammin. Sote-alan vetovoiman ja työntekijöiden työolojen parantaminen on seuraavan eduskuntakauden kriittinen kysymys. Sairastamisen kuluja on alennettava ja omaishoitajien asemaa parannettava.
Vasemmisto lähti ajamaan hallitukseen koulutuksen kunnianpalautusta, mikä on tarkoittanut sitä, että historiallisen oppivelvollisuusuudistuksen lisäksi koulutuksen resursseja on lisätty kaikilla asteilla. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja on pienennetty, tasa-arvoinen varhaiskasvatusoikeus palautettu ja varhaiskasvatusmaksuja alennettu. Koulutuksen tasa-arvorahoitus on vakiinnutettu, oppimisen tukea vahvistettu, korkeakoulujen rahoitusta lisätty ja opintoraha sidottu indeksiin. Harrastamisen Suomen mallilla pyrimme takaamaan harrastuksen jokaiselle lapselle. Koulutuksen kunnianpalautusta, koulurauhan vahvistamista ja nuorten hyvinvoinnin tukemista on välttämätöntä jatkaa myös vaalien jälkeen, esimerkiksi uudistamalla ja lisäresursoimalla oppimisen tuen järjestelmää. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret pääsevät tarvittaessa pienryhmäopetukseen.
Ennen edellisiä eduskuntavaaleja linjasimme, että vasemmistoliitto voi osallistua ainoastaan sellaiseen hallitukseen, joka tekee ihmisoikeusperustaista politiikkaa. Kauan odotettu uusi translaki poistaa epäinhimillisen lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen ja erottaa juridisen sukupuolen vahvistamisen lääketieteellisestä prosessista. Vasemmistoliitto haluaa, että jatkossa laki huomioi myös alaikäiset. Hallitus on myös uudistanut seksuaalirikoslain suostumusperustaiseksi ja samassa yhteydessä lapsiin kohdistuvien seksuaalirikoksien rangaistukset kovenevat. Sipilän hallituksen turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan tehdyt heikennykset on peruttu ja pakolaiskiintiötä korotettu. Työtä ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolesta on jatkettava kaikilla saroilla.
Vasemmistolle on ollut tärkeää, että hallitus on pystynyt tekemään historiallisen suuret panostukset reiluun siirtymään ja luonnonsuojeluun. Toimilla pyritään saavuttamaan hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttämään suomalaisen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä. Hallitus on pystynyt kiistoista huolimatta säätämään uuden ilmastolain sekä uudistamaan kaivoslakia ja luonnonsuojelulakia, jotka osaltaan parantavat ympäristön tilaa Suomessa. Vahvaa ympäristöpolitiikkaa on välttämätöntä jatkaa myös vaalien jälkeen. Erityisen tärkeää on vahvistaa hiilinieluja ja pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupeneminen. Vihreä siirtymä luo Suomeen myös paljon teollisuutta ja työtä.
Onkin hyvä huomata, että työllisyys on paremmalla tasolla kuin kertaakaan lähihistoriassa. Hallitus onkin saavuttanut työllisyystavoitteensa. Työttömyyden vähentämistä on jatkettava, erityisesti tukien osatyökykyisten ja ikääntyneiden työllisyyttä.
Työllisyyden paraneminen heijastuu myönteisesti myös talouteen. Viime vuoden julkisen talouden alijäämä supistui vaikeiden koronavuosien jälkeen ollen nyt 2,2 miljardia. Julkista taloutta on tulevina vuosina tasapainotettava, mutta se on tehtävä oikeudenmukaisesti. Koulutuksesta, sote-palveluista tai perusturvasta ei voi leikata. Lisätuloja on kerättävä verotuksella sieltä, missä rahaa on, eli suurista omaisuuksista ja osinkotuloista.
Vasemmistolla on ollut keskeinen rooli monissa hallituksen politiikkatoimista. Vasemmisto on keskittynyt hallituksessa julkisen riitelyn sijasta saavuttamaan tuloksia ja viemään läpi äänestäjillemme tärkeitä asioita. Tätä työtä Vasemmisto on valmis jatkamaan eduskunnassa ja toivottavasti myös hallituksessa seuraavan neljän vuoden ajan. Työlistalla on vielä paljon tehtävää, jotta huominen olisi reilu kaikille, ei harvoille. Toivon saavani jatkaa työtäni eduskunnassa. Käytä ääntäsi!
Hanna Sarkkinen
Minua surettaa, kun olen mielestäni vallan vasemmistolainen ja haluaisin vasemmistoa äänestää, mutta samalla puolueen suhde velkaan karkottaa kauaksi. Minä en vain hyväksy velkaa, en lainkaan. Se kakku jaetaan, mikä on olemassa, ei muuta. Velaksi elämisen sijaan toivoisin enemmän tulojen tasaamista ja oikeudenmukaisesti kohdistettuja leikkauksia.
Viime hallitus käytti rahaa tolkuttomasti, joista viimeinen niitti oli sähkötuki halpissähköstä 10 centtiä/kWh-alkaen! Sitä en vain enää voi antaa anteeksi! En äänestänyt vasemmistoa.
Nyt sitten maksetaan velkaa ja se surettaa. Minua harmittaa, ettei vasemmisto ole puhunut leikkauksista juuri lainkaan, sillä leikkauslistat ovat tie minun sydämeen! Miksi meillä on esimerkiksi kotitalousvähennys (400 miljoonaa) valtion veroa maksaville hyvätuloisille? Miksi lapsilisiä ei edelleenkään makseta perheen suurituloisimmalle vanhemmalle ja laiteta verolle? Miksi eläkkeisiin ei kosketa lainkaan, jotta eläkemaksuja voitaisiin alentaa nuorilta alle 50-vuotiailta?
Miksi toimeentulotuki on ruokakuntakohtainen, kun henkilökohtainen perusosa mahdollistaisi yhdessä asumisen ja samalla asumistukimenojen vähentämisen, mikä puolestaan kompensoisi toimeentulotukimenojen kasvun kokonaan. Samalla asuntoja vapautuisi oikeaan käyttöön. On hullua katsella naapuruston tyhjiä asuntoja, joissa käväistään ehkä kerran viikossa yhdessä saunomassa ja joihin maksetaan asumistukea vain siksi, ettei silppu- ja pätkätöiden ja niihin liittyvän satunnaisen toimeentulotukiriskin vuoksi uskalleta asua virallisesti yhdessä. Ei olla riittävästi pariskunta, vaikka oikeasti ollaan asuttu 30 vuotta yhdessä. Ja näitä kalustettuja, mutta ihmisistä tyhjiä asuntoja on oikeasti paljon! Toisaalta onko ihan oikeasti tarpeen houkutella jo 18-vuotiaita asumaan omillaan asumistuen varassa? Suomen lapset lähtevät pois kotoa aikaisemmin kuin muualla Euroopassa. Kannattaako sellaiseen käyttää julkista rahaa? Tai miksi maahanmuuttajat houkutellaan työttömiksi suuriin kaupunkeihin, kun pienemmissäkin kaupungeissa voisi kotoutua ja tehdä työtä. Tänä päivänä pk-seudun (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) työttömyys pitkäaikaistyöttömyys mukaan lukien on korkeampaa kuin maassa keskimäärin ja esimerkiksi Pohjanmaan työttömyys on erittäin alhaista. Miksi puhutaan asuinalueiden eriytymisestä ja samalla suojelun perusteella maassa asuvien ihmisten annetaan omaehtoisesti muuttaa vsuurimpiin kaupunkeihin omiin eriytyneisiin etnisiin yhteisöihin kuplautumaan ja työttömiksi. En voi käsittää tällaista leväperäisyyttä. Sellainen suututtaa ja pistelee vihaksi, koska kaikki tämä sallitaan velaksi.
Toisaalta, miksi ihmisten velkaantumiseen ei puututa järeämmin tai miksi selkeästi elämänhallintaongelmaisten tärkeimpien raha-asioiden hoitamista (vuokra, sähkö, vesi, puhelin) ei automatisoida tekoälyn hoitaman maksuttoman välitystilin kautta, jonne sekä palkat että etuudet maksettaisiin. Miksei toimita inhimillisesti, vaan sosiaalityön resurssia käytetään katastrofien korjaamisiin? On esimerkiksi järjen köyhyyttä katsoa, kuinka ihminen häädetään ensin kadulle ja vasta sitten annetaan terapiaa, hoidetaan sairauksia, tuetaan ja etsitään hänelle uutta kotia, jolloin kaikki tämä uuvuttaa sekä ihminen itsensä että auttajat. Tukiautomaation ja välitystilin turvin hän olisi voinut elää stressittä ja käydä koko ajan ainakin osa-aikatyössä.