Eduskuntavaaleissa puhutaan ymmärrettävästi paljon julkisen talouden tasapainotuksesta. Valtion velkaantumista pitää hillitä ja julkista taloutta tasapainottaa. Se on kuitenkin tehtävä reilulla tavalla.
Jos julkisen talouden tasapainotus tehtäisiin vain menoleikkauksina, tarkoittaisi se väistämättä pienituloisilta leikkaamista ja hyvinvointivaltion peruspalveluiden murentamista. Miljardileikkauksia ei voi tehdä ilman, että se tuntuisi kipeästi.
Esimerkiksi Kokoomuksen esittämä vähintään miljardin leikkaus sote-menoihin tarkoittaisi noin 10 000 hoitajaa vähemmän. Niin ikään Kokoomuksen esittämä asumistuen leikkaus tarkoittaisi puolestaan keskimääräiselle asumistukea saavalle pienituloiselle perheelle yli 100 euron kuukausittaista leikkausta toimeentuloon.
Mikäli pienituloisten toimeentuloa ei haluta heikentää, ikäihmisistä halutaan pitää huolta ja säilyttää julkiset palvelut toimivina, on talouden tasapainottamisessa pääpainon oltava tulosopeutuksessa. Eli verotuksessa.
Suomen kokonaisveroaste on menneinä vuosina laskenut ja laskun ennustetaan jatkuvan. Veroasteen lasku on merkittävä syy julkisen talouden epätasapainon taustalla. Toinen merkittävä rakenteellinen syy on väestön ikääntyminen, joka vähentää verotuloja ja lisää menoja. Hallitus on joutunut ottamaan velkaa kriisien hoitoon, mutta valtiontalouden ennustetun alijäämän takana ei ole holtiton taloudenpito vaan nämä rakenteelliset syyt.
Vasemmistoliitto ei halua korottaa pieni- ja keskituloisten palkkaveroja tai eläkeläisten verotusta, mutta näemme välttämättömäksi tasapainottaa julkista taloutta korottamalla suurten omaisuuksien ja osinkotulojen veroja. Erityisen tärkeää on korjata listaamattomien yhtiöiden omistajien osinkotulojen verotuksen porsaanreikä.
Joitain menosopeutuksia voidaan myös tehdä, mutta sosiaali- ja terveyspalveluista, perusturvasta ja koulutuksesta ei voi leikata. Julkista taloutta on tasapainotettava oikeudenmukaisesti, joten pääpaino on oltava verotoimissa.
Vasemmistoliitto on esittänyt ensi vaalikaudelle noin kolmen miljardin sopeutusta painottuen veropohjan vahvistamiseen. Julkisen talouden kestävyydestä käytävässä keskustelussa on huomattava, että tuoreiden tietojen mukaan vuoden 2022 julkisen sektorin alijäämä oli 2,2 miljardia ja valtion alijäämä noin 4,3 miljardia. Koronan aiheuttama kuoppa on siis saatu jo melko hyvin paikattua ja alijäämää on saatu jo huomattavasti korjattua suhteessa koronavuosiin, kiitos erityisesti historiallisen hyvän työllisyyskehityksen. Työllisyyden vahvistamisen edelleen on merkittävä osa tiellä matkalla tasapainoista julkista taloutta.
Hanna Sarkkinen
Kirjoitus julkaistu Raahen Seudun mielipidepalstalla lyhennettynä viikolla 12/2023
