Koronakriisi on osoittanut, etteivät suomalaiset olekaan niin hiljaisia ja omaan kuoreensa vetäytyviä, kuin monesti ajatellaan. Sosiaalisia kontakteja ylläpidetään etäyhteyksien avulla ja ihmiset auttavat tuttuja ja tuntemattomia sekä järjestävät erilaisia tempauksia muiden iloksi. Suurin osa on ollut valmis tinkimään suunnitelmistaan oman ja toisten terveyden suojelemiseksi. Ikääntyneiden ja riskiryhmien suojelemisen ohella on…
Lapsiperheisiin panostaminen on panostus tulevaisuuteen
Suomessa elää THL:n mukaan noin 150 000 lasta köyhissä perheissä. Lapsiperheköyhyyden taustalla on erilaisia syitä. On työttömyyttä, työkyvyttömyyttä tai köyhyyttä työssäkäynnistä huolimatta. Jos elättäjiä on yksi tai jos elätettäviä on paljon, köyhyysriski kasvaa. Huolestuttavaa suomalaisessa köyhyydessä on myös sen ylisukupolvisuus, eli köyhässä perheessä kasvaneesta lapsesta tulee usein isona köyhä aikuinen….
Lasten luokkayhteiskunta
Reilusti yli 100 000 lasta elää Suomessa köyhyydessä. Köyhyys voi näkyä lasten elämässä konkreettisesti, kun harrastuksiin ei ole varaa, uusia vaatteita ei saa tai kun ruoka kotona on yksipuolista. Köyhyys näkyy myös ulkopuolisuutena, kun mihinkään ei koskaan pääse ja kun jää ulkopuolelle muiden lasten menoista ja touhuista. Köyhyys kuormittaa ihmisiä,…
Onko syntyvyyden romahdus ongelma?
Otsikon kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Viime päivinä kohuttu suomalaisten syntyvyyden lasku voi olla ongelma, mutta se ei välttämättä ole ongelma. Lapsiluvun lasku on ongelma, jos ihmiset haluaisivat saada enemmän lapsia. Eli jos toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä on ero. Jos lasten määrän vähentyminen taas heijastaa ihmisten muuttuneita toiveita, ei ongelmaa…
