Parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea julkisti tänään luonnoksen välimietinnöstä, jossa linjataan mihin suuntaan sosiaaliturvaa tulisi jatkossa kehittää. Välimietintö sisältää komitean ehdotukset nykyjärjestelmän uudistamiseksi ja linjaukset komitean seuraavan kauden työlle.
Välimietinnön keskeisin linjaus liittyy eri perusturvaetuuksien yhtenäistämiseen ja yhdistämiseen sekä yhden perusturvaetuuden selvittämiseen sosiaaliturvauudistuksen seuraavana vaiheena. Pidän tätä kannatettavana askeleena kohti oikeudenmukaista, eri elämäntilanteissa ja eri tulomuotojen yhdistelyssä joustavaa, kannustavaa ja byrokratialoukkuja vähentävää tulevaisuuden sosiaaliturvaa.
Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on selvitetty myös vaihtoehtoisia sosiaaliturvan järjestämistapoja, kuten perustuloa, joka on myös vasemmistoliiton pitkäaikainen tavoite. Vaikka on selvää, että eduskunnan nykyisillä voimasuhteilla perustulo ei ole realismia vielä lähivuosina, voi linjausta perusturvaetuuksien yhtenäistämisestä pitää myös tärkeänä askeleena tätä kohti.
Yhtenäisen perusturvan rakentamiseen liittyy paljon teknisluonteista uudistustyötä, koska esimerkiksi haku- ja maksuajat, perheenjäsenten vaikutus ja yhteensovittaminen muihin tuloihin vaihtelevat eri etuuksissa. Keskeisintä on kuitenkin komitean linjaus siitä, että järjestelmän toimeenpanoa yksinkertaistetaan edistämällä etuuksien asiakaslähtöistä hakemisprosessia, joka ottaa huomioon myös rinnakkaisten etuuksien ja tukien hakemisen. Etuuksien alikäyttö on edelleen laaja ongelma, ja siksi jonkinlaisen ”yhden hakemuksen mallin” rakentamisen tulee olla uudistuksen keskeinen prioriteetti.
Vasemmisto on pitkään tavoitellut perustuloa ratkaisuna muun muassa opiskelijoiden, yrittäjien, itsensätyöllistäjien, epätyypillisissä työsuhteissa toimivien sekä työ- ja toimintakyvyn rajoitteista kärsivien ihmisten toimeentuloon. Komitean 30 ehdotuksen joukossa on myös paljon näitä ryhmiä koskevia linjauksia ja tunnistettuja kehitystarpeita, joita seuraava hallitus voi lähteä edistämään. Tarpeellisia linjauksia ovat muun muassa yritystoiminnan ja omassa työssä työllistymisen pää- ja sivutoimisuuden arvioinnin kehittäminen, työkykyyn liittyvien etuuksien yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen sekä opintotukijärjestelmän uudistaminen.
Sosiaaliturvaa koskevassa julkisuuskeskustelussa on puhuttu paljon taloudellisista kannustinloukuista. Sosiaaliturvakomitea toteaa mietinnössään aivan oikein, että kannustinloukuista ei voida päästä kokonaan eroon niin kauan, kuin halutaan säilyttää pohjoismaisen hyvinvointivaltion tasoinen toimeentulo työttömille ja työvoiman ulkopuolella oleville. Sosiaaliturvan mahdollisista kannustinloukkuvaikutuksista puhuttaessa on myös hyvä huomata, että työllisyysaste on nyt tällä hallituskaudella noussut lähihistorian korkeimmalle tasolle, ilman sosiaaliturvaleikkauksia. Kuitenkin esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat ovat yksi mietinnössä tunnistettu ryhmä, jonka osalta etuuksien kannustavuutta on mahdollista lisätä parantamalla etuuksien ja työtulojen yhteensovittamista. Taloudellisten kannustinloukkujen rinnalla komitea nostaa esiin byrokratialoukut, joita voidaan vähentää purkamalla sosiaaliturvan toimeenpanosta aiheutuvaa monimutkaisuutta.
Kun sosiaaliturvan kokonaisuudistusta päädyttiin rakentamaan parlamentaarisesti, oli jo etukäteen selvää, että eduskuntapuolueiden erilaisten kantojen yhteensovittaminen tuottaa melko maltillisia ja ehkä varovaisiakin linjauksia. Samalla on muistettava, että sosiaaliturvaa on jo nykyisellä hallituskaudella uudistettu myös lukuisilla hallituksen esityksillä: on toteutettu perhevapaauudistus, perusturvaa ja pieniä eläkkeitä on korotettu ja muun muassa työttömyysturvaa, työkykyetuuksia ja aikuiskoulutustukea on kehitetty vastaamaan paremmin nykyajan tarpeita. Korona-aikana sosiaaliturvajärjestelmämme on taipunut kokonaan uusien etuuksien rakentamiseen, kuten pienituloisten pandemiatukeen sekä yrittäjien väliaikaiseen työmarkkinatukeen. Uskon, että sosiaaliturvakomitean linjaukset etenevät jossain muodossa tulevan hallituksen kokoonpanosta riippumatta, mutta eduskuntavaaleilla on ratkaiseva merkitys siihen, kuinka paljon määrärahoja sosiaaliturvaan varataan ja kuinka uudistukset tulevat käytäntöön. Vasemmistoliitto tavoittelee edelleen perusturvan vahvistamista ja sosiaaliturvan aukkokohtien tilkitsemistä niin, että köyhyyttä ja byrokratiaa pystytään vähentämään. Meidän uudistuslinjamme pidemmän aikavälin tavoitteena on perustulo, jonka rinnalla säilyisi myös ansioturva.
