Sote-uudistuksen varjossa hallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä, jotka johtavat terveyspalveluiden alasajoon monilla alueilla. Vaikka sote-uudistus kaatuisi, niin nämä keskittämispäätökset jäävät voimaan. Yllättäen näistä asioista ei kuitenkaan ole ollut juuri julkista keskustelua. Ei silloin kun eduskunta muutama vuosi sitten äänesti asiasta, eikä nytkään, kun lakimuutoksen vaikutukset alkavat näkyä.
Hallituksen vuoden 2016 terveydenhuoltolain muutokset ja keskittämiseen tähtäävä asetus ovat johtamassa monien aluesairaaloiden toiminnan vaikeutumiseen ja suoranaiseen alasajoon. Ongelmana on erityisesti terveydenhuoltolain pykälä 45§, joka edellyttää leikkaustoiminnan keskittämistä yhteispäivystystä toteuttaviin sairaaloihin ”Leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys.” Tämä lopettaa leikkaukset monista aluesairaaloista ja uhkaa myös sairaaloiden muuta toimintaa.
Aluesairaaloiden alasajoa on ylevästi perusteltu laadulla ja potilasturvallisuudella. Tilastojen ja kokemuksen kautta ei ole perusteita sille, että aluesairaaloiden toteuttama leikkaustoiminta vaarantaisi potilasturvallisuutta tai olisi heikkolaatuista. Keskittämisinnon pontimena onkin tietysti raha. Hallitus on tavoitellut aluesairaaloiden toiminnan alasajolla 160 miljoonan euron säästöjä. Hallituksen muutosta perustelevassa esityksessä vuonna 2016 todettiin, että ”jopa 160 miljoonan euron säästö toteutuisi suoraan aluesairaaloiden operatiivisen toiminnan keskussairaaloiden yhteyteen siirtämisen kautta.”
On kuitenkin erittäin kyseenalaista, miten näin suuria säästöjä voitaisiin keskittämisellä saavuttaa. Varsinkin kun keskittäminen uhkaa ruuhkauttaa yliopistollisia keskussairaaloita, pidentää hoitojonoja ja synnyttää lisäkapasiteetin rakennustarvetta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen kyseenalaistaa leikkaustoiminnan keskittämisellä saavutettavat säästöt voimakkaasti blogissaan http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262158-paljonko-leikkaushoitojen-keskittaminen-lopulta-maksaa Hänen mukaansa epätarkoituksenmukainen keskittäminen on HYKSissä jopa nostanut kuluja.
Joidenkin vaativien hoitojen keskittämisen hyödyllisyydestä vallitsee laaja yksimielisyys, erityisesti harvinaisten sairauksien hoito ja erityisen vaativat kirurgiset toimenpiteet on varmasti järkevää keskittää valtakunnallisesti. Kuitenkin kirurgian laaja ja mekaaninen keskittäminen ei automaattisesti tuo laatua tai säästöjä ja se on omiaan hankaloittamaan hoidon saavutettavuutta, heikentämään palveluketjuja ja aiheuttamaan negatiivia aluevaikutuksia.
Leikkaustoiminnan pakkokeskittäminen tulee meidän alueellamme todennäköisesti johtamaan Raahen sairaalan alasajoon, sillä se ei uuden lain mukaisesti saa enää jatkaa leikkaustoimintaansa ja sitä kautta vaarantuu myös sairaalan muu mielekäs toiminta. Näin on, vaikka Raahe on kyennyt toteuttamaan sille sairaanhoitopiirin työnjaon perusteella annettua leikkaustoimintaa laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Samalla Oulun yliopistollinen keskussairaala uhkaa ruuhkautua. Jätimmekin raahelaisen kansanedustaja Katja Hännisen kanssa kirjallisen kysymyksen leikkaustoiminnan keskittämisestä ja aluesairaaloiden alasajosta sosiaali- ja terveysministeri Annika Saarikolle (kesk). On melkoista ironiaa, että historiallisen suurta sairaalatoiminnan keskittämistä on tehty viime vuosina nimenomaan keskustaministerien johdolla.
Ulospääsy tilanteesta voitaisiin saavuttaa muuttamalla lakeja ja asetuksia niin, että paikallista päätösvaltaa lisätään. Sairaaloiden toiminnan sisällöstä ja niiden välisestä kirurgisesta ja muusta työnjaosta päättäminen tulisi jättää sairaanhoitopiirien ja erva-alueiden ratkaistavaksi yleisten laatuvaatimusten ja taloudellisten reunaehtojen puitteissa. Alueiden tulisi saada annettujen resurssien ja yleisten kriteerien puitteissa itse päättää siitä, mitä leikkauksia ja hoitoja toteutetaan alueella missäkin sairaaloissa. Uskon, että alueilla osattaisiin kyllä tehdä tasapainoisia päätöksiä.
