Ei ole mielestäni liioittelua sanoa, että Suomessa on mielenterveyskriisi. Mielenterveysongelmat ovat suurin syy ennenaikaisille eläköitymisille. Moni lapsi ja nuori kokee ahdistusta ja masennusta. Mielenterveyspalvelut ovat pahasti ruuhkautuneet. Mielenterveysongelmat rasittavat kansanterveyttä ja kansantaloutta.
Meidän on välttämättä kehitettävä mielenterveyspalveluita. Erityisesti perustason psykososiaalisten palveluiden, kuten lyhytterapioiden, saatavuutta pitää parantaa. Ongelmiin pitää saada apua matalalla kynnyksellä ilman lähetteitä ja diagnooseja. Varhaisessa vaiheessa saatu apu ja tuki voi ennaltaehkäistä vakavampia ongelmia ja vähentää raskaiden palveluiden kysyntää ja sitä kautta myös säästää kustannuksia. Myös erikoistason palveluita ja hoidon jatkuvuutta pitää parantaa. Tällä hallituskaudella mielenterveyspalveluiden kehittäminen on aloitettu, mutta paljon on vielä tehtävää.
Kaikista tärkeintä on kuitenkin ennaltaehkäistä ongelmien syntyä. Meidän on kysyttävä itseltämme, mikä yhteiskunnassamme ahdistaa ja masentaa entistä useampia?
Kysymykseen tuskin on yhtä vastausta, vaan syyt ovat monimutkaisia. Kuitenkin kilpailun lisääntyminen ja aikamme yksilökeskeisyys, työelämän ja opiskelujen paineiden kasvu, sosiaalisen median vaikutus ja digilaitteiden koukuttavuus sekä sotien ja ympäristökriisien aiheuttamat huolet ja pelot voivat olla osaltaan ongelmien lisääntymistä selittäviä tekijöitä. Mielenterveysongelmista myös onneksi nykyään uskalletaan puhua avoimemmin. Meidän on käännettävä katsettamme mielenhyvinvoinnin tukemisen suuntaan. Tarvitsemme laajan mielenterveyden Pohjois-Karjala-projektin, jonka kautta vahvistetaan ymmärrystä mielenhyvinvoinnista, ennaltaehkäistään ongelmia ja kehitetään palveluita. Meidän on tehtävä kokonaisvaltaisesti hyvinvointia tukevaa ja eriarvoisuutta torjuvaa politiikkaa, hyvässä yhteiskunnassa myös mieli voi hyvin.
Hanna Sarkkinen
Julkaistu Koillissanomissa viikolla 12/2023
