eita ja kehittämistoimia.Monet palvelut sekä käytän-nöt ovat muuttumassa. Onhyvä muistaa, että muutoson aina myös mahdollisuus.Sen äärellä on hyvä rauhoit-taa itseään ja lähimmäisiäsekä muistuttaa siitä, ettäasioilla on tapana järjestyä.Sosiaali- ja terveysala ke–hittää vahvaa yhteistyötä.Kaikkien toimijoiden, jär-jestöjen, yhdistysten ja seu-rakuntien panos on nyt tär-keä.Yhteinen suunnittelu jatoteutus lisäävät vaikutta-vuutta ja vahvuutta. Myösitse ihmisten kuulluksi tule–minen on hyvin tärkeää tä-män kaiken keskellä.Syksyllä 2023 aloitimmeArjen verkostoista osalli-suutta ja toimijuutta -yh-teishankkeen (AVOT).Hankkeen toteuttajia ovatYksi meidän vanhempien ja myös opettajien kasvatusvastuista on käytöstapojen ja toisten ihmisten hyvän kohtelun opettaminen lapsille. Pyrimme opettamaan, että ei saa kiusata eikä muiden ulkonäköä arvostella. Opetamme, että pitää sanoa kiitos, ole hyvä, hei ja heihei. Yritämme kasvattaa lapsista toisia kunnioittavia ja asiallisesti käyttäytyviä.
Tätä kasvatustehtävää kuitenkin vaikeuttaa se, että aikuiset eivät itse osaa käyttäytyä. Miten voisimme odottaa lapsilta parempaa käytöstä kuin aikuisilta?
Netissä aikuiset nimittelevät omalla nimellään ja naamallaan muita. Julkisilla paikoilla aikuiset solvaavat rasistisesti erinäköisiä.
Huono käytös ja suoranainen kiusaaminen on levinnyt jopa eduskuntaan.
Kokoomuksen kansanedustaja vertasi entistä tasavallan presidenttiä koiraan. Perussuomalainen kansanedustaja julkaisi somessa vasemmistolaisten naisten ulkonäköä irvailevan kuvan ja vertasi eduskunnassa toisen kansanedustajan ulkonäköä Boratiin. Toinen saman puolueen kansanedustaja vertasi ammattiyhdistysliikettä Putinin Venäjään, ja kolmas ivaa huonosti suomea kirjoittavia ihmisiä.
Miksi aikuiset ihmiset käyttäytyvät näin? Todennäköisesti koska siitä on heille hyötyä.
Aiemmin kansanedustajilta odotettiin arvokasta ja hyvää käytöstä. Some-ajassa samanmieliset seuraajat palkitsevat sen, joka kovemmin lyö muita vyön alle.
Ehkä ala-arvoisella käytöksellä pyritään myös siirtämään huomio pois oikeista asioista.
Kun julkisuus täyttyy puheesta hallituspuolueiden edustajien ala-arvoisesta kielenkäytöstä, hallituksen eriarvoistava politiikka jää vähemmälle huomiolle. Ihmiset keskittyvät yksittäisten edustajien alakoulu-tyylisiin turautuksiin eivätkä leikkauksiin pienituloisilta.
Politiikkaan kuuluu välillä kovakin väittely, erimielisyys, kritiikki ja sanan säilällä miekkailu. Sitä kuuluukin kestää. Politiikkaan tai mihinkään muuhunkaan ei kuitenkaan pitäisi kuulua kiusaaminen, ivaaminen, haukkuminen ja toisten ihmisarvon polkeminen. Kansalaisten on lupa vaatia poliitikoilta enemmän.
Huonolla käytöksellään kansanedustajat venyttävät sallitun käytöksen rajoja ja antavat huonoa esimerkkiä.
Meidän kansanedustajien tulee jatkuvasti muistaa, että olemme arvokkaassa tehtävässä ja asetamme käytöksen mittapuita myös muille. En kaipaa ulkokultaista käytösetikettiä tai jäyhää keskustelukulttuuria, mutta eduskunnan ja koko yhteiskunnan pitäisi olla kiusaamisvapaavyöhyke.
Valitettavasti en jaksa uskoa, että hyvän käytöksen ryhtiliike lähtee eduskunnan sisältä. Sen olisi lähdettävä kansalaisista, jotka sanovat, että huono käytös saa riittää, niin somessa, kaduilla kuin eduskunnassakin.
Eduskunnan vertaaminen lastentarhaan ei tee oikeutta lapsille. Lapset ovat vasta kasvamassa ja oppimassa. Sen sijaan aikuisten pitäisi jo osata käyttäytyä.
Kolumni on julkaistu Forum24-lehdessä 3.4.2024.
