Jo ennen koronaa oli selvää, että mielenterveysongelmat ovat yksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmistamme. Mielenterveysongelmista on tullut suurin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Ongelmien kasvun taustalla on osittain se, että niistä uskalletaan nykyään puhua ja apua haetaan myös mielen ongelmiin aiempaa rohkeammin.
Mielenterveysongelmien osuus tautitaakasta on kasvanut, mutta niiden hoitamiseen ei ole ohjattu vastaavia resursseja. Palvelut ovat jo aiemmin olleet monin paikoin ruuhkautuneita ja koronan myötä tilanne on entisestään heikentynyt.
Sosiaalisten kontaktien rajoittaminen, etätyö ja etäkoulu, erilaisten palveluiden alasajo tai siirto etäyhteyksiin, lisääntyneet pelot ja huolet sekä kasvanut työttömyys ja toimeentulo-ongelmat ovat lisänneet monien kuormitusta ja mielenterveysongelmia koronan myötä. Koronan vaikutukset heijastuvat myös tulevaisuuteen. Koronakriisin talousvaikutusten suunnitelmallisen paikkaamisen lisäksi Suomi tarvitsee henkisen toipumisen suunnitelman.
Tilanteen vakavuus tulee ymmärtää sekä valtakunnan tasolla ja paikallisesti. Mielenterveyden edistäminen sekä mielenterveyspalveluiden parantaminen tulee ottaa kansanterveystyön keskiöön.
Hallituksen tavoitteena on tuoda eduskuntaan esitys perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta kesäkuussa. Esityksen mukaan kiireettömään hoitoon tulisi päästä viikossa, oli kyse sitten ruumiin vammasta tai mielen solmuista. Toivon todella, että esitys saadaan eduskuntaan suunnitellussa aikataulussa, sillä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden vahvistamisella on jo kiire. Psykososiaalista tukea, keskusteluapua ja lyhytterapiaa pitää saada matalalla kynnyksellä ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin voidaan ehkäistä monien ongelmien kärjistyminen ja pitkittyminen.
Mielenterveystyöhön panostaminen on tärkeää myös työterveyshuollossa sekä opiskelija- ja kouluterveydenhuollossa. Nykyään työn ja opiskelun kuormitus on usein nimenomaan psyykkistä, ja mielenterveysongelmat aiheuttavat paljon sairaspoissaoloja. Kokemusten mukaan tarjoamalla työntekijöille mielenterveystukea osana työterveydenhuoltoa, voidaan lisätä työhyvinvointia sekä vähentää sairaspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläköitymisiä. Mielenterveyspalveluiden asemaa työterveydessä pitää vahvistaa ja myös lainsäädäntöä on näiltä osin tarkasteltava.
Etäopiskelu ja harrastusten katkeaminen sekä vanhempien kuormittuneisuus ovat heikentäneet myös lasten ja nuorten mielenterveyttä. Marinin hallitus on myöntänyt lisärahoitusta koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltoon jo ennen koronaa. Panostukset ovat jatkuneet korona-aikana muun muassa vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa, jossa tukea myönnettiin koulutukseen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, perheiden sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Selvää kuitenkin on, että lisätukea tarvitaan edelleen ja erityisen huolissani olen toisella asteella ja korkea-asteella opiskelevista nuorista.
Mielenterveyteen ja matalan kynnyksen palveluihin tehdyt panostukset maksavat itsensä takaisin. Tarvitaan tahtoa laittaa palveluketjut kuntoon. Mielenterveyspalveluiden parantaminen ja vahvistaminen on seuraavan valtuustokauden yksi tärkeimmistä asioista kunnissa.
Rahan lisäksi tarvitaan osaavaa henkilökuntaa. Psykologeista on monin paikoin huutava pula. Hallitus antoi onneksi Oulun yliopistolle psykologien koulutusoikeuden, joka osaltaan helpottaa alueellista pulaa. Koulutusmääriä tulisi muutenkin tarkastella valtakunnallisesti. Psykoterapeuteista on niin ikään suuri pula. Vasemmisto on esittänyt, että psykoterapeuttikoulutuksesta tulee tehdä maksutonta täydennyskoulutusta. Näiden ammattiryhmien lisäksi tarvitaan muiden terveydenhoidon ammattiryhmien lisä- ja täydennyskoulutusta, esimerkiksi kouluttamalla psykiatrisia sairaanhoitajia lyhytterapeuttisiin menetelmiin. Suomessa tarvitaan suunnitelma psykososiaalisen tuen ammattilaisten saatavuuden turvaamiseksi.
Monet terveydenhuollon ammattilaiset ovat kuormittuneita terveydenhuollon etulinjassa. On puhuttu jopa koronan aiheuttamasta joukkotraumasta. On äärimmäisen tärkeää, että tuemme terveydenhuollon ammattilaisten jaksamista, sillä tarvitsemme koulutettujen ammattilaisten työpanosta myös tulevaisuudessa.
Matalan kynnyksen palveluiden ohella myös vakavasti sairastuneiden palveluita tulee vahvistaa ja resursoida riittävästi. Psyykkisesti pitkäaikaisesti sairastuneita tulee myös hoitaa pitkäjänteisesti kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti. Mielenterveyskuntoutujien pysyvät hoitokontaktit ja ihmisten elämäntilanteen ja potilaan perheen kokonaisvaltainen huomioiminen on tärkeää. Asumispalveluita, sairaalahoitoa ja erilaisia tehostetun tai kotiin tuotavan avun palveluita tulee olla riittävästi ja oikea-aikaisesti saatavilla. Monilla alueilla on jatkuvasti pulaa mielenterveyskuntoutujien tuki- ja palveluasumispalveluista. Kun psykiatrian avohoitopainotteisuutta kasvatetaan, tulee samalla myös huolehtia avohoitopalveluiden riittävistä resursseista.
Syntyneiden mielenterveysongelmien hoitamisen lisäksi on tuettava meidän kaikkien mielen hyvinvointia. Meidän on käännettävä katsetta siihen, mitkä asiat yhteiskunnassamme heikentävät ja mitkä vahvistavat mielenterveyttä. Myös jokaisen omalla toiminnalla on vaikutusta mielen hyvinvointiin.
Jokaisen suomalaisen mielenterveysosaamista on syytä vahvistaa. Mielen hyvinvoinnin tukeminen on meidän jokaisen työtä. Mielenterveydestä huolehtimien on koko yhteiskunnan asia.
