Suomi on selvinnyt koronasta verrattain hyvin. Sairastuneita ja kuolleita on vähemmän ja taloutemme on selvinnyt paremmin kuin useimmissa muissa maissa. Tästä on kiittäminen oikein ajoitettuja rajoitustoimia ja ihmisten vastuullista toimintaa.
Rokotukset edistyvät, ja voimme toivottavasti jo pian palata normaalimpaan elämään. Korona on jättänyt yhteiskuntaan kuitenkin syvät arvet. Työttömyys on lisääntynyt, oppimisvajeita syntynyt, yksinäisyys syventynyt ja hoitovelka kasvanut. Edessämme on pitkä koronan jälkihoito.
Koronakriisi on laittanut Suomen politiikan päiväjärjestyksen uusiksi. Päättäjät ovat olleet kovassa paineessa ja moni tärkeä hallitusohjelmakirjaus on jäänyt odotustilaan koronan takia.
Onneksi hallitus on kovasta paineesta huolimatta pystynyt tekemään päätöksiä ja puoliväliriihestä päästiin yhdessä eteenpäin. Kriisin keskellä poliittinen vakaus ja päätöksentekokyky on vielä normaalia tärkeämpää.
Valtio on koronakriisissä velkaantunut, mutta onneksi vähemmän kuin useimmat verrokkimaat. Joudumme ottamaan velkaa tulevinakin vuosina. Hallitus teki kehysriihessä myös säästöpäätöksiä, mutta ne eivät kohdistu koulutukseen, sosiaaliturvaan tai sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämä on oikea linja, sillä ihmisten työkyvystä, hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen on välttämätöntä myös talouden elpymisen kannalta.
Hallitus on kehysriihen jälkeen tehnyt jo enemmän työllisyyspäätöksiä kuin edellinen hallitus koko kautensa aikana. Tämä ei kuitenkaan oppositiolle kelpaa. Oikeisto-opposition mukaan hallituksen työllisyyspäätökset ovat ”väärin sammutettu”, koska tämä hallitus ei halua leikata sosiaaliturvaa. Suomessa olisi jo syytä ymmärtää, että työ ei lisäänny työttömiltä leikkaamalla.
Perusterveydenhuollon hoitotakuun parannus on valitettavasti yksi koronan jalkoihin jääneistä hallitusohjelmakirjauksista. Suomalaisten terveydellinen epätasa-arvo syntyy osittain siitä, että terveyskeskuksiin hoitoon pääsyä joutuu paikoitellen jonottamaan pitkään. Hoitoon pääsyä odottaessa vaivat pahenevat ja työkyky voi mennä, mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Toivon koko sydämestäni, että tämä hyvä hallitus pystyisi vielä toteuttamaan hoitotakuun parannuksen ja takaamaan kaikille suomalaisille nopeamman hoitoon pääsyn perusterveydenhuollossa.
Peruspalveluiden vahvistaminen on myös yksi toivottavasti pian eduskunnassa hyväksyttävän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeinen tavoite. Työtä peruspalveluiden vahvistamiseksi tulisi tehdä ennen sote-uudistusta jo kunnissa ja toivon, että asia on esillä myös pian koittavissa kuntavaaleissa.
Julkaistu sanomalehti Kalevassa 5.5.2021
