Koronavuosi on ollut monille raskasta aikaa. Erityisen raskasta aikaa se on ollut hoitajille ja muulle terveydenhuoltohenkilökunnalle. He ovat joutuneet venymään vielä tavallista enemmän, kun taudin torjumiseksi ja hoitamiseksi on jouduttu tekemään poikkeusjärjestelyjä ja painamaan ylitöitä.
Koronatilanne on viime viikkoina heikentynyt lähes kaikkialla Suomessa ja myös sairaalassa olevien potilaiden määrät ovat olleet kasvussa. Sairaalat valmistautuvat potilasmäärien vielä merkittävämpään kasvuun. Koronatilanteen pahetessa ja joulun ajan koittaessa moni hoitaja on valmiiksi väsynyt ja pelkää, mitä tulevat viikot tuovat tullessaan. Pelätään ylitöiden lisääntymistä, lomien peruuntumista sekä valmiuslain ja työvelvoitteen käyttöönottoa.
Puheissa on toistuvasti kiitetty hoitajia ja muuta terveydenhuoltohenkilökuntaa heidän panoksestaan taudin torjumiseksi ja sairastuneiden hoitamiseksi. Hoitajat kaipaavat puheiden lisäksi ymmärrettävästi myös konkreettista palkkiota venymisestään. Suomeksi sanottuna, he kaipaavat rahaa.
Terveydenhuollon jo valmiiksi kuormitettuja työntekijöitä pitäisi pyrkiä saamaan vaikeutuvassa epidemiatilanteessa ja joulun lomakauden aikana töihin mieluummin porkkanalla kuin kepillä.
Työntekijöiden korvauksista ja työjärjestelyistä päättäminen on työnantajien tehtävä ja heihin ammattiliittojen olisi syytä kohdistaa vaatimuksensa. Näen kuitenkin, että sosiaali- ja terveysalan työnantajien tulisi käyttää ennemmin porkkanaa kuin keppiä varmistaessaan riittävä työvoiman saatavuus pahenevassa epidemiatilanteessa. Raha on hyvä porkkana myös hoitoalalla.
Työnantajat voivat maksaa ylimääräisiä vuoroja tekeville hoitajille tai muuten koronan takia tiukilla olevalle koronan parissa työskentelevälle henkilöstölle ylimääräistä koronakorvausta ja toivon, että näin myös tehtäisiin. Työvoiman saaminen töihin vapaaehtoispohjalta on oltava ensisijainen keino riittävän työvoiman saamiseksi ja terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn turvaamiseksi.
Hallitus on sitoutunut tukemaan kuntia ja sairaanhoitopiirejä koronasta välittömästi aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Kuntia ja sairaanhoitopiirejä on tuettu miljardeilla ja tuki jatkuu myös ensi vuonna. Toivon todella, että kunnat ja sairaanhoitopiirit pyrkivät turvaamaan terveydenhuoltohenkilökunnan saantia vaikeassa koronatilanteessa ensi sijassa kannusteilla ja toivon, että yhä useampi kunta ja sairaanhoitopiiri ottaa käyttöön myös rahallisia koronakannusteita ja -lisiä.
Monet ovat peräänkuuluttaneet, että hallituksen pitäisi päättää terveydenhuoltohenkilökunnan koronalisästä ja maksaa se. En näe sitä mahdollisena, sillä palkoista sopiminen, työjärjestelyistä päättäminen ja työnjohto on työantajan tehtävä. Hallituksen tai eduskunnan on myös käytännössä mahdotonta määritellä, kenen työhön koronatilanne vaikuttaa ja missä työvoimapulaa on ja ketkä työntekijät olisivat näin lisään oikeutettuja. Hallituksen ja eduskunnan olisi myös lain mukaisten yhdenvertaisuusvaatimusten takia vaikeaa maksaa vain yhdelle alalle tai ammattiryhmälle koronakorvausta, kun koronatilanne on vaikuttanut myös monen muun ammattiryhmän työntekijän, kuten opettajien, varhaiskasvattajien ja myyjien, työhön ja työturvallisuuteen.
Poliittisella tasolla voidaan kuitenkin antaa sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajille viesti siitä, että myös porkkanaa voi ja pitää käyttää.
