Hallitus on tänään julkaissut esityksensä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi. Esityksen mukaan vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä siirretään kunnilta maakuntien laajuisille hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta alkaen. Uudenmaan osalta päätettiin poikkeusratkaisusta, jossa Uusimaa jaetaan viiteen yhteistyötä tekevään hyvinvointialueeseen. Hallitus antaa varsinaisen esityksensä eduskunnalle ennen joulua, ja eduskuntakäsittely tapahtuu ensi keväänä.
Uudistusta on yritetty tehdä jo yli kymmenen vuoden ajan, mutta yritykset ovat kaatuneet perustuslaillisiin haasteisiin sekä poliittisiin erimielisyyksiin. Mielestäni on erittäin tärkeää saada uudistus nyt maaliin, sillä nykyinen järjestelmä on tulossa tiensä päähän. Monet ikääntyvät ja pienet kunnat ovat ongelmissa sote-palveluiden järjestämisen ja rahoituksen kanssa, perusterveyspalvelut rapautuvat ja ennaltaehkäisevä ja matalankynnyksen sosiaali- ja terveystyö on aliresursoitua, hoitoa ei aina saa ajoissa ja ihmisten palveluketjut ovat hajanaisia ja isoja palvelukokonaisuuksia ulkoistetaan eri puolilla Suomea.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellinen ja sisällöllinen uudistus tehdään, jotta voidaan vahvistaa ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluja, sujuvoittaa ihmisten hoitopolkuja, kaventaa alueiden välisiä terveyseroja sekä taata ihmisille sote-palvelut eri puolille Suomea. Meidän on välttämätöntä saada luotua kuntia laajemmat alueet, jotka vastaavat palveluista sekä rahoitusjärjestelmä, joka varmistaa riittävät palvelut kaikkialla Suomessa.
Tavoitteena on myös lisätä toiminnan kustannustehokkuutta ja helpottaa ikääntyvien ja vähäväkisten alueiden taloudellista taakkaa. Hallituksen valitsema malli antaa hyvät edellytykset näiden tavoitteiden saavuttamiselle. On myös välttämätöntä laittaa piste sote-palveluiden laajoille ulkoistuksille ja julkisten palveluiden rapautumiselle.
Palveluvastuiden myötä siirtyvät myös niihin käytetyt rahat kunnilta hyvinvointialueille. Valtio jakaa hyvinvointialueille rahaa palveluiden järjestämiseen pääasiassa alueen asukkaiden palvelutarpeiden ja väkiluvun perusteella. Hallitus päätti, että valtion rahoituksen rinnalle valmisteltava maakuntavero tulee voimaan myöhemmin. Hyvinvointialueille tulee myös myöhäisemmässä vaiheessa oma vaaleilla valittava valtuusto päättämään hyvinvointialueensa palveluiden järjestämisestä.
Uudistuksessa myös asetetaan ensimmäistä kertaa selkeitä rajoja julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämiselle. Yksityisiä palveluja on toki mahdollista käyttää jatkossakin. Mutta nyt laissa määritellään vaatimus riittävälle omalle julkiselle palvelutuotannolle, joka varmistaa julkisten terveyspalveluiden toimintakykyä ja riittävyyttä kaikissa olosuhteissa sekä estää kokonaisuuden kannalta vahingolliset laajat kokonaisulkoistukset.
Hienoa on mielestäni myös se, että uudistuksessa saatiin huomioitua päivystysten turvaaminen pitkien etäisyyksien alueella Pohjois-Suomessa. Länsipohjan päivystyksen jatko julkisena sairaalana turvataan, samoin päivystysten toimintaedellytykset Kuusamossa, Raahessa ja Oulaskankaalla. Lisäksi mahdollistetaan pohjoisten sairaanhoitopiirien kehittämän yhteisen osuuskunnan toiminnan jatko.
Toivon todella, että sote-uudistus saadaan nyt viimein tehtyä vuosikausien suunnittelun, perustuslaillisten ongelmien ja poliittisten erimielisyyksien jälkeen, vaikka se ei varmasti ihan kaikilta osin olekaan täydellinen ja kaikki eivät ole siihen tyytyväisiä. Nyt esitellyn mallin myötä uskon kuitenkin, että olemme viimein löytäneet mallin, jolla taataan laadukkaat ja yhdenvertaiset sote-palvelut kaikille suomalaisille.
