Metsät ovat Suomelle erittäin tärkeitä, niin talouden, kulttuurin kuin ilmaston ja ympäristönkin näkökulmasta. Metsäteollisuus on yksi Suomen tärkeistä teollisuuden haaroista. Suomalaiset ovat metsäläisiä ja metsillä on tärkeä merkitys sielunmaisemassamme ja elämäntavassamme. Metsät ovat tärkeä hiilinielu ja hiilivarasto ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Metsät ovat monien lajien koti ja monimuotoisuuden kehto.
Metsäteollisuus, kuten muukin teollisuus, on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut muutosten kourissa. Muutosta on ajanut talouden globalisaatio, kysynnän muutokset ja tuotannon automatisaatio. Nämä kaikki muutostrendit näkyvät nyt Oulussa, jossa Stora Enso aikoo lopettaa hienopaperin tuotannon globaalin kysynnän laskiessa ja muuttaa toisen paperilinjan kartonkilinjaksi. Uusi kartonkitehdas on entistä koneellisempi ja työllistää vähemmän ihmisiä, vaikka puuraaka-ainetta kuluu entistä enemmän. Tehtaan tuotannon jalostusarvo laskee entisestä.
Stora Enson päätöksen taustalla on hienopaperin kysynnän lasku, eikä sille ole paljoa tehtävissä. Kartongille sen sijaan on kasvava kysyntä. Yhtiö hakee maksimaalista kannattavuutta. Vaikka yhtiön päätös on kysynnän muutosten kannalta ymmärrettävä, on se kansantalouden kannalta hankala.
Suomen tulisi saada arvokkaasta puuraaka-aineesta irti enemmän jalostusarvoa ja työtä. Nyt Stora Enson tapauksessa on käymässä päinvastoin, puuraaka-aineen jalostusarvo laskee ja vaikka raaka-ainetta kulutetaan enemmän, niin työpaikoista häviää jopa 2/3. Myös paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala korostaa, että me tarvitsemme enemmän jatkojalostusta ja siihen liittyviä työpaikkoja.
Toinen näkökulma liittyy metsien käytön ilmastovaikutuksiin. Metsät ovat tärkeä hiilinielu, eli ne imevät hiiltä pois ilmakehästä ja siten hidastavat ilmastonmuutosta. Metsien hakkuiden kasvattaminen pienentää hiilinieluja seuraavien 15 vuoden aikana, ja koska ilmastonmuutoksen hillinnällä on kiire, ei hiilinieluja olisi varaa pienentää tulevina kriittisinä vuosina. Suomen pitää joka tapauksessa saavuttaa meille asetetut päästövähennystavoitteet ja jos hiilinieluja kuitenkin pienenennetään, tulee meidän kompensoida pieneneviä hiilinieluja tekemällä entistä enemmän päästövähennyksiä muilta sektoreilta. Se taas on hankalaa ja kallista.
On siis kansantalouden, ilmaston ja työllisyyden kannalta ongelmallista, että metsäteollisuutemme arvonlisä laskee, mutta puun kulutus kasvaa. Vaikka puun kulutus on nousussa, ei metsäteollisuuden työpaikkojen määrä kasva, sillä modernit tehtaat ovat entistä automaattisempia ja tarvitsevat vähemmän työvoimaa.
Miten metsiä siis tulisi käyttää? Tulisi nostaa metsäteollisuuden jalostusarvoa, eli tehdä pidemmälle jalostettuja ja arvokkaampia tuotteita. Mielellään vielä sellaisia tuotteita, joita käytetään pitkään ja joissa hiili pysyy sitoutuneena pitkään. Esimerkkejä metsäraaka-aineesta valmistettavista korkean jalostusasteen tuotteista ovat puurakennukset, tekstiilit ja lääkkeet.
Ei ole kovin kestävä tie, jos Suomi toimii vain muun maailman puupeltona. Metsistä pitäisi saada enemmän irti arvoa, näin ei olisi myöskään niin kovia paineita kasvattaa hakkuumääriä. Puun jalostusastetta pitäisi nostaa ja jalostus pitäisi tehdä mahdollisimman pitkälle Suomessa. Näin saisimme arvonlisän ja työn jäämään Suomeen.
Miten paljon puhuttua korkeampaa jalostusarvoa saataisiin? Se vaatisi tutkimusta, tuotekehitystä ja investointeja. Tähän tarvitaan myös valtion panoksia, sillä julkinen tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus on olennainen tekijä teollisuuden ja talouden kehittämisessä ja uudistamisessa. Tarvittaisiin pilotti-projekteja ja innovatiivisia hankintoja. Stora Enso on valtion osittain omistama ja kovaa tulosta tekevät yhtiö, joten toivoisi, että se satsaisi entistä enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja pyrkisi kehittämään jalostusastetta ja arvoketjua Suomessa. Olisi toivottavaa, että Stora ja muu metsäsektori kehittäisi Suomessa muutakin kuin matalan jalostusasteen bulkkituotantoa.
Suomessa on suuri määrä yritystukia, joista aivan liian pieni osa kohdistuu taloutta uudistavaan tki-rahoitukseen. Sipilän hallitus ei halunnut koskea yritystukiin vaan siirsi asian parlamentaariseen työryhmään, jossa uudistuksia ei valitettavasti saatu tehtyä. Seuraavalla hallituskaudella tämä asia ei voi enää odottaa, jos Suomeen halutaan luoda uutta työtä ja kilpailukykyä pitkällä jänteellä.
Suomen taloutta ei voida rakentaa vain lisääntyvän bulkkituotannon varaan, meidän olisi saatava enemmän irti metsistämme. Puuraaka-aine on käytettävä viisaammin, koska hakkuumääriä ei nykyisestä voida kasvattaa vaarantamatta ilmastonmuutoksen hillintää ja luonnon monimuotoisuutta.
Yhtälö on vaikea ja poliittiset keinot hakkuumäärien sääntelemiseksi ovat rajalliset, sillä puukauppaa käydään pääasiassa yksityisten metsänomistajien ja yhtiöiden välillä. Joitain keinoja kuitenkin on, esimerkiksi valtion omistaman Metsähallituksen puunmyynnin sääntely, yksityisten metsänomistajien kannustaminen kasvattamaan metsäänsä vanhemmiksi ja näin sitomaan enemmän hiiltä sekä metsälain ja Kemera-tuen kautta tehtävä ohjaaminen.
Oulun kannalta Stora Enson irtisanomiset ovat vaikea pala, ja erityisen vaikea pala ne ovat tietysti irtisanottavien kannalta. Suomen talouden kannalta jalostusasteen lasku on myös valitettavaa. On kuitenkin hyvä, että yhtiö jatkaa toimintaansa Oulussa, joskin työllistäen vähemmän. Toivottavaa kuitenkin olisi, että toimintaa kehitettäisiin Oulussa niin, että puusta saataisiin irti enemmän työtä ja jalostusarvoa.
Joka tapauksessa muutoksia on edessä, ja Stora Ensolta irtisanottavat ihmiset tarvitsevat muutostukea. Muutostuen järjestämiseen tarvitaan panoksia niin yhtiöltä kuin valtioltakin. Muutostukea tarvitaan myös Stora Enson alihankintaketjun yrityksille ja työntekijöille. Meidän on pystyttävä huolehtimaan siitä, että jokaisella irtisanotulla on mahdollisuus työllistymiseen tai halutessaan kouluttautumiseen mahdollisimman nopeasti. Mahdolliset irtisanomiset ovat edessä syksyllä 2020, joten muutokseen varautumisen ja muutostuen on alettava heti.
