Sote meni läpi, nyt alkaa toimeenpano

Tänään tehtiin historiaa, kun eduskunta hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen. Vaikka Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on yksi maailman tehokkaimmista, on uudistamisen tarve tunnustettu jo yli vuosikymmen sitten. Järjestelmää on yritetty uudistaa jo monen eri hallituskokoonpanon ja kaikkien puolueiden voimin. Vaikka aiemmat uudistusyritykset ovat kaatuneet, on niiden myötä muodostunut kuva siitä, missä kulkevat perustuslain vaatimukset ja poliittiset realiteetit. Ja nyt me onnistuimme!

Uudistuksen tarve on ilmeinen. Vain noin yksi neljäsosa kunnista kykenee nykyisellään järjestämään edes perustason sote-palvelut itse, ja erikoistason sote-palvelut sekä pelastuspalvelut ovat jo aluetasolla. Väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen heikentävät entisestään kuntien mahdollisuuksia vastata palveluista. Nykyjärjestelmä on siis tullut tiensä päähän. Tarvitaan laajempia hartioita, isommat ja vahvemmat alueet, jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista. Nämä isommat ja vahvemmat hartiat ovat nyt perustettavat hyvinvointialueet, joiden vastuulle sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirretään.

Valitettavasti suomalaisten terveyserot ovat nykyjärjestelmässä kasvaneet suuriksi ja erityisesti perustason palveluiden saatavuus on monin paikoin heikkoa. Uudistuksen myötä syntyvä integroitu palvelujärjestelmä ja palvelutarpeisiin perustuva rahoitusmalli mahdollistaa perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden vahvistamisen ja terveyserojen kaventamisen. On tärkeää, että uudistus luo edellytyksiä sille, että jatkossa terveyskeskukseen pääsisi sujuvammin ja sosiaalipalvelut toimisivat ennaltaehkäisevästi.

Uudistuksen myötä estetään sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän siirtäminen yksityisiin käsiin. Monituottajuus kyllä säilyy, ja myös yksityisellä ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla on jatkossakin roolinsa verorahoitteisten sote-palvelujen tuotannossa. Kuitenkin on olennaista, että nyt määritellään riittävä julkinen palvelutuotanto. Julkisen järjestäjän on aina oltava kuskin paikalla, kaikkea ei voi jatkossa yksityistää, ja hyvä niin.

Näin iso uudistus ei tietenkään ole kerralla valmis ja täydellinen, mutta tällä mallilla on hyvä lähteä liikkeelle, ja lainsäädäntöä täydennetään jatkossa. Uusi sote-palveluiden rahoitusmalli perustuu väestön palvelutarpeisiin ja sisältää kustannustehokkuuteen ohjaavia kannusteita ja toisaalta rahoituksen riittävyyttä varmistavia mekanismeja. On kuitenkin tärkeää seurata ja varmistaa, että alueiden rahoitus tosiasiassa riittää tärkeiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen kaikille suomalaisille väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa, ja on selvää, että rahoitusmallia täytyy jatkuvasti kehittää.

Kunnille sote-uudistus merkitsee isoa muutosta: tuloista, menoista ja tehtävistä lähtee iso osa. Monille kunnille uudistus on helpotus, joitakin se pelottaa. Uudistuksen vaikutus kuntatalouteen kokonaisuutena on neutraali, mutta yksittäisten kuntien talouteen se voi vaikuttaa. Muutoksen vaikutus kuntatalouteen kuntakohtaisesti rajataan kuitenkin plus miinus 60 euroon per asukas. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on kiinnittänyt huomiota kuntien asemaan mietinnössään ja esittää lausumia kuntien toiminnan ja talouden turvaamiseksi. Lausumissa edellytetään, että hallitus seuraa ja arvioi huolellisesti uudistuksen toimeenpanoa ja sen vaikutuksia kuntien rahoitukseen ja kuntien talouden tasapainoon sekä alueelliseen kehitykseen ja hyvinvointierojen tasaamiseen. Hallituksen tulee varmistaa kuntien mahdollisuudet ja kantokyky järjestää sivistyksellisiä ja perusoikeuksia turvaavat palvelut ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Lisäksi edellytetään, että valtioneuvosto turvaa kasvukaupunkien investointikyvyn seuraamalla uudistuksen vaikutuksia kaupunkien kykyyn investoida kestävään kasvuun.

On tärkeää huolehtia, ettei kuntien jäljelle jäävien palveluiden ja hyvinvointialueille siirtyvien palveluiden väliin tulee katkoksia. Esimerkkinä tällaisesta rajapintatoiminnosta on kunnalliset nuorten työpajat, joihin osallistutaan usein alueelle siirtyvien kuntouttavan työtoiminnan tai sosiaalisen kuntoutuksen työmuotojen kautta. On tärkeää varmistaa, ettei työpajatoiminnan tai muiden rajapintapalveluiden järjestäminen kohtuuttomasti vaikeudu.

Nyt alueilla päästään yli vuosikymmenen käymistilan jälkeen käytännön valmisteluun ja toimeenpanoon. Toimeenpanon aikataulu on tiukka. Hyvinvointialuevaalit käydään jo tammikuussa 2022 ja hyvinvointialueiden toiminta alkaa 2023 alussa. Nopea ja tehokas toimeenpano on kuitenkin parempi kuin käymistilan pitkittyminen.

Alueella lopulta ratkaistaan, miten palvelut käytännössä toimivat, joten alueellinen valmistelutyö ja ensi vuonna valittavat aluevaltuutetut ja heidän päätöksentekonsa ovat avainasemassa uudistuksen toimeenpanon onnistumisessa. Lopulta henkilöstö toteuttaa palvelut ja ratkaisee uudistuksen onnistumisen. On tärkeää, että henkilöstö otetaan mukaan uudistuksen alueelliseen suunnitteluun ja toimeenpanoon. On tärkeää, että osaavalle henkilöstölle luodaan puitteet vaikuttaa työhönsä ja tehdä työtään laadukkaasti.

Perusterveyspalvelujen vahvistaminen on yksi sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Toivon, että alueilla peruspalveluiden vahvistaminen ja perustason hoitoonpääsyn parantaminen otetaan sote-valmistelun strategiseksi tavoitteeksi ja uudistuksen toimeenpanon lähtökohdaksi.

Moni on kritisoinut uudistusta siitä, että sosiaalipalvelut on unohdettu. Se ei sikäli pidä paikkaansa, että sosiaalipalvelut ovat osa uudistusta ja niitä on huomioitu niin hallituksen esityksessä kuin sote-valiokunnan mietinnössäkin. Mutta on totta, että julkinen ja poliittinen keskustelu on pyörinyt paljolti terveydenhuollon ympärillä.

Sosiaalipalvelut ovat aivan keskeinen osa sote-palvelujärjestelmäämme, ja toivon, että uudistuksen myötä myös sosiaalipalveluita päästään kehittämään. Vanhus- ja vammaispalvelut, lastensuojelu ja perhetyö, aikuisten kanssa tehtävä sosiaalityö, sosiaalinen kuntoutus ja muut sosiaalipalvelut ovat aivan keskeisiä ihmisten arjen sujuvuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Erityisesti toivon, että uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio päästään toteuttamaan aidosti käytännön tasolla ja myös sosiaalihuollossa päästäisiin kohti palvelurakennetta, jossa panostetaan ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisy on halvempaa niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Erityisen olennaista on, että paljon palveluita tarvitsevat ihmisryhmät ja heidän saumattomat palveluketjunsa otetaan alueella uudistuksen toimeenpanon erityiseen huomioon.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden välinen integraatio on erityisen tärkeä paljon palveluita tarvitseville. Kun ihmisiä autetaan oikea-aikaisesti ja sujuvasti ilman turhaa byrokratiaa ja pompottelua, voidaan tukea ihmisen hyvinvointia ja toimintakykyä sekä päästään hoitamaan ihmisen ongelmia ajoissa ja ennalta ehkäisevästi. Paljon palveluita tarvitsevien ihmisten palveluiden integroiminen ja sujuvien palveluketjujen onnistuminen on avainasemassa niin sote-uudistuksen taloustavoitteiden kuin terveyserojen kaventamistavoitteenkin näkökulmasta.

Uudistuksesta on nyt päätetty ja yli vuosikymmenen vellominen voi loppua. Vaikka eduskunta on nyt päättänyt uudistuksesta, on tämä vasta toimeenpanon alkupiste. Tärkein työ uudistuksen ja sen tavoitteiden toteuttamiseksi tehdään alueilla.