Suomessa köyhä mies kuolee noin kymmenen vuotta rikasta aiemmin. Terveyskeskuslääkärille pääsyä voi joutua jonottamaan yli kuukauden. Ehkäisevään sosiaali- ja perhetyöhön ei riitä resursseja ja korjaavan palvelun tarve lisääntyy. Moni kunta odottaa pelolla erikoissairaanhoidon laskua. Liian moni kunta on ulkoistanut sosiaali- ja terveyspalvelut terveysjäteille.
Vaikka Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on yksi maailman tehokkaimmista, kaipaa se uudistamista. Uudistus on tehtävä, jotta kaikille suomalaisille voidaan turvata toimivat palvelut. Kuntapohjainen palvelujärjestelmä ei enää kykene tähän, sillä monen kunnan väestö vähenee ja ikääntyy ja rahat loppuvat, samalla kun palvelutarpeet monimutkaistuvat, teknologia kehittyy huimaa vauhtia ja osaavasta työvoimasta käydään veristä kilpailua.
Tarvitsemme kuntia laajemmat järjestäjät
Sote-uudistusta tehdään ihmisiä varten. Me tarvitsemme kuntia laajempia alueita, jotka kykenevät järjestämään palvelut asukkailleen. Tarvitsemme myös rahoitusmallin, joka varmistaa, että kaikkialla Suomessa ihmisten tarvitsemat palvelut myös pystytään järjestämään. Korona-tilanne on vahvistanut näkemystä siitä, että myös poikkeustilanteita ajatellen tarvitaan nykyistä yksinkertaisempi järjestelmä ja vahvemmat järjestäjät.
Kaikki puolueet ovat hallitusvuorollaan yrittäneet tehdä uudistuksen, joka siirtää vastuun sote- ja pelastuspalveluiden järjestämisestä nykyisiä kuntia laajemmille alueille, ja jossa perus- ja erikoistason palvelut tuodaan yhteen. Uudistuksen tarve on ilmeinen. Nykyjärjestelmällä jatkaminen ei ole vaihtoehto. Tai se on vaihtoehto ainoastaan, jos on valmis hyväksymään palveluiden eriarvoistumisen ja hallitsemattoman yksityistämiskehityksen. Hyvät edustajat, tekemättä ei voi jättää.
Laitetaan piste yksityistämiskehitykselle
Tällä hallituksella on edellytykset tehdä kaivattu uudistus; aiempien yritysten myötä on muodostunut kuva siitä, missä kulkevat perustuslain vaatimukset ja poliittiset realiteetit. Perustuslakivaliokunnan vaatimuksiin demokraattisuudesta, rahoituksen riittävyydestä ja riittävästä julkisesta palvelutuotannosta on etsitty ratkaisut. Uudistus on aiempia yrityksiä suppeampi. Poliittisesti tärkeä Uudenmaan erillisratkaisu on sorvattu ja hyvinvointialueiden määrä on asetettu hyväksyttävissä olevalle tasolle.
Tärkeintä on, että uudistus auttaa turvaamaan toimivat ja tasa-arvoisemmat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Pidän tärkeänä, että ensimmäistä kertaa lailla säädetään sote-palveluiden riittävästä omasta tuotannosta, eli laitetaan piste hallitsemattomalle yksityistämiskehitykselle. Yritysten ja kolmannen sektorin tuottamille palveluille on toki jatkossakin roolinsa eikä monituottajuutta hävitetä.
Voitontavoittelu sopii huonosti esimerkiksi vanhushoivaan tai lastensuojeluun, ja toivon, että jatkossa hyvinvointialueet palauttaisivat yhä enemmän myös sosiaalipalveluiden tuotantoa omaksi työkseen.
Sote-palvelut on rahoitettava oikeudenmukaisesti ja riittävästi
Kaikilta kykynsä mukaan ja kaikille tarpeensa mukaan, se on sote-rahoitusmallin kantava periaate. Pääosin väestön palvelutarpeeseen perustuva valtakunnallinen rahoitusmalli on ehto sille, että terveyseroja päästään kaventamaan.
Rahoituslaskelmat ovat ymmärrettävästi ristiriitoja herättävä asia. Ne kuitenkin muuttuvat vielä, ja kunkin alueen siirtymäajan jälkeiseen rahoitukseen vaikuttaa alueen väestömäärän ja palvelutarpeen sekä valtakunnallisen sote-rahapotin tuleva kehitys. Eduskunnan soisi erityisesti pohtivan, ovatko rahoitusmallin perusperiaatteet oikeudenmukaiset.
Esitykseen ei sisälly kolmen miljardin euron rahoitusleikkuria kuten viime vaalikaudella. Palveluihin käytetään jatkossa saman verran rahaa kuin nyt ja rahoitus lisääntyy palvelutarpeen kasvun ja kustannuskehityksen mukana. Kustannustehokkuuteen kannustetaan myöntämällä palvelutarpeen kasvua vastaava rahoitus 80-prosenttisesti ja integroitu palvelujärjestelmä mahdollistaa tehokkuuden.
Hallitus on sitoutunut valmistelemaan valtion rahoituksen rinnalle maakuntaveron. Voimaan astuessaan maakuntavero tuo alueille toisaalta lisää taloudellisesta itsenäisyyttä ja toisaalta vahvemman tilivelvollisuuden veroja maksaville asukkailleen.
Hoidon saavutettavuuden edistämisessä riittää edelleen työtä
Sote-uudistus tarvitaan, mutta se ei yksin kesää tee. Mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että hoitotakuulainsäädäntö saadaan pian eduskuntaan. Sen avulla voidaan nopeuttaa perusterveydenhuollon hoitoon pääsyä, niin mielen kuin ruumiin vaivoissa. Juuri hyväksytty asiakasmaksulaki on myös askel oikeaan suuntaan, mutta asiakasmaksujen alentamisen tietä pitää jatkaa, sillä ihmisen tarvitseman palvelun saaminen ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta.