TALOUS JA TYÖ

Suomen tämän hetken isoin talousongelma on työttömyys. Työttömyys hukkaa inhimillistä osaamista ja pääomaa, aiheuttaa sosiaalista pahoinvointia ja heikentää julkista taloutta. Valtion ja kuntien talousongelmat juontuvat pääosin korkeasta työttömyydestä: työttömyys lisää julkisen sektorin menoja ja vähentää tuloja. Suomen ongelmien ratkaisemisen kannalta tärkeintä onkin parantaa työllisyysastetta. Vanhan viisauden mukaan: hoitamalla työllisyys kuntoon korjaantuvat valtion talouden ongelmat siinä sivussa.

Työllisyyden parantamisen kannalta olennaista on saada talouden pyörät pyörimään. Suomea ja Eurooppaa vaivaa kroonistunut kysynnän puute, joka jähmettää talouden. Talouden rattaita olisi rasvattava järkevällä ja oikein kohdistetulla elvytyksellä. Velkaraha on nyt ennätyksellisen halpaa, joten järkeviin kohteisiin investoiminen vaikka velkarahalla on viisasta, sillä oikein kohdennetut investoinnit voivat saada talouden elpymään ja siten keventää suhteellista velkaantuneisuusastetta. Elvytysrahaa kannattaa kohdentaa esimerkiksi tie-, liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämiseen, korjausrakentamiseen sekä kasvualojen tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin. Elvytyksen positiiviset vaikutukset säteilevät myös yhteiskunnan muille sektoreille ja tuovat välillisesti työtä myös palvelualoille. Velkaelvytyksen puolesta puhuvat monet talousviisaat, esimerkiksi Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta.

”TALOUDEN RATTAITA OLISI RASVATTAVA JÄRKEVÄLLÄ
JA OIKEIN KOHDISTETULLA ELVYTYKSELLÄ.”

– Hanna

Suomen taloudessa on myös rakenteellisia ongelmia. Talous ja vienti on melko yksipuolista ja muutamien isojen yritysten harteilla. Panostamalla tutkimus- ja tuotekehitysrahoja sekä koulutusta kasvaville aloille voitaisiin Suomen talouden rakenteita monipuolistaa ja tervehdyttää. Erityisesti kannattaa satsata vihreään teknologiaan, tieto- ja viestintäteknologiaan, ohjelmisto-osaamiseen, terveysteknologiaan, palveluiden kehittymiseen ja luovaan talouteen. Perinteistä teollisuutta ei tietenkään pidä unohtaa, vaan uudet kasvualat ja teknologiat voivat myös auttaa ja kehittää myös perinteisiä talouden ja teollisuudenaloja. Suomi ei voi kilpailla maailmalla palkkoja polkemalla, joten meidän on panostettava osaamiseen ja laatuun.

Toinen iso talouden rakenteellinen ongelma on väestön ikääntyminen. Eläkkeellä olevat ikäluokat ovat isoja verrattuna työelämässä oleviin ikäluokkiin. Pyrkimys kasvattaa työurien pituutta on looginen, sillä ihmiset elävät entistä pidempään. Eläkeiän korotusta tärkeämpää tällä hetkellä on kuitenkin työttömyyden vähentäminen. Eläkeikä taas nousee parhaiten kun ihmisten työssäjaksamista ja työssäviihtymistä parannetaan.

Lääkkeiksi lamasta nousemiseen tarjoillaan usein ehdotuksia palkkojen alentamisesta ja työehtojen heikentämisestä. Palkkojen alentaminen on erittäin huono talouslääke, sillä se tappaisi kotimaisen kysynnän ja lisäisi sitä myöten työttömyyttä ja talousongelmia. Ehdotukset palkkojen alentamisesta ovat yleensä myös ideologissävytteisiä: enemmän tai vähemmän peiteltynä tavoitteena on lisätä omistajien ja johtajien osuutta kansantulosta palkansaajien tappioksi. Työehtojen heikentäminen ei myöskään Suomen taloutta pelasta, sillä on muistettava, että parhaan tuloksen tekee motivoitunut ja hyvinvoiva työntekijä.

”ON MUISTETTAVA, ETTÄ PARHAAN TULOKSEN TEKEE
MOTIVOITUNUT JA HYVINVOIVA TYÖNTEKIJÄ.”

– Hanna

Monet tulevaisuuden tutkijat ovat ennustaneet, että robotisaatio ja tuotannon automatisaatio jatkavat nopeaa kehitystä. Tämä tarkoittaa sitä, että monet työpaikat tulevat katoamaan. Uusiakin työpaikkoja ja aloja toki syntyy, mutta ei välttämättä yhtä nopeasti kuin vanhoja katoaa. On mietittävä työn jakamista eli työajan lyhentämistä vastauksena vähenevään työhön ja kasvavaan työttömyyteen. On mieletöntä, että toiset tekevät ylipitkiä päiviä samalla, kun toiset istuvat ja jopa syrjäytyvät vastentahtoisesti työttöminä.

Lisäksi on pohdittava keinoja, miten tulevaisuuden automatisoituvassa yhteiskunnassa pystytään rahoittamaan yhteiskunnalliset palvelut, kun palkkojen osuus arvonlisäyksestä vähenee työn määrän vähetessä. Mahdollisuuksina ovat esimerkiksi robottiverot ja liikevoittojen korkeampi verotus. Tämän ohella on mietittävä, miten ihmisten toimeentulo varmistetaan vähenevän ja silppuuntuvat työn olosuhteissa. Tässä perustulo voisi olla hyvä ratkaisu. Se loisi turvaa ihmisten elämään ja helpottaisi silpputyön vastaanottamista.

Kaikki eivät voi olla yrittäjiä, mutta itsensätyöllistäjillä ja pienyrityksillä on tärkeä rooli taloudessa. Iso osa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Jotta yrittäjyys olisi houkutteleva vaihtoehto, pitäisi parantaa pienyrittäjien sosiaaliturvaa ja helpottaa yrityksen perustamiseen, hoitamiseen ja lopettamiseen liittyvää hallinnollista työtä. Lisäksi pienyrittäjien aseman parantamiseksi pitäisi palvelualoilla nostaa arvonlisäveron alarajaa. Tällä hetkellä yritys ei maksa ALV:ia liikevaihdon ollessa alle 8500 euroa vuositasolla, ja alle 22 500 euron liikevaihdosta saa huojennusta. Alarajojen nostaminen tästä helpottaisi erityisesti pien- ja yksinyrittäjien tilannetta, ja näin esimerkiksi hierojien, suutarien tai muiden itsensä yrittämisellään työllistävien tilanne helpottaisi.

”JOTTA YRITTÄJYYS OLISI HOUKUTTELEVA VAIHTOEHTO,
PITÄISI PARANTAA PIENYRITTÄJIEN SOSIAALITURVAA JA HELPOTTAA
YRITYKSEN PERUSTAMISEEN, HOITAMISEEN JA LOPETTAMISEEN LIITTYVÄÄ HALLINNOLLISTA TYÖTÄ.”

– Hanna

Kaikkea ei voida ratkaista kansallisella politiikalla, sillä talous on globaalia ja Suomi on osa EU:ta ja talous- ja rahaliitto EMU:a. Suomen talouden ja työllisyyden kannalta olisikin tärkeää saada koko Euroopan talouden pyörät pyörimään, sillä se edistäisi myös Suomen vientiä, josta pääosa suuntautuu Eurooppaan. Suomen on vaikutettava aktiivisesti siihen, että EU:ssa lopettaisiin tuhoisa talouskuripolitiikan tie, joka on johtanut laman pitkittymiseen Euroopassa. Suomen olisi myös vaikutettava siihen, että Euroopan keskuspankki alkaisi harjoittaa elvyttävää rahapolitiikkaa.