KOULUTUS JA OSAAMINEN

Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta on osaaminen ja koulutus. Koko kansan kouluttaminen ja tasa-arvoinen ja laadukas peruskoulu ovat olleet Suomen menestystarinan ydin ja historian paras sosiaalinen innovaatio. Laadukkaasta ja tasa-arvoisesta perusopetuksesta ja suomalaisten korkeasta osaamistasosta on pidettävä kiinni. Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on myös talouden menestyksen perusedellytys.

Peruskoulutus on pidettävä yhtenäisenä julkisena palveluna. Tasoluokkiin ei pidä mennä, ja koulujen eriytymiskehitys pitää pysäyttää. Nykyisellään peruskoulutus on laadukasta, mutta sitä pitää edelleen kehittää. Kouluihin pitää tuoda 2000-luvun kansalaistaitoja. Esimerkiksi ohjelmoinnin opetusta ja tietotekniikkaa pitää hyödyntää kouluissa enemmän. Tärkeää on myös parantaa lasten ja nuorten opiskelumotivaatiota. Motivaation parantamisessa keskeisenä elementtinä on kehittää vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä, esimerkiksi pelillisiä menetelmiä, ja puuttua koulumaailmassa esiintyvään kiusaamiseen ja syrjintään.

”ON TÄRKEÄÄ PARANTAA LASTEN JA NUORTEN OPISKELUMOTIVAATIOTA.”

– Hanna

Toisen asteen koulutusta pitää kehittää nykyisen mallin pohjalta. Ammattikoulutuksen työelämälähtöisyyttä on edelleen kehitettävä ja käytännön oppimista lisättävä. Lukiokoulutus on pidettävä laajasti yleissivistävänä. Kaikilla koulutustasoilla on vahvistettava demokratiakasvatusta.

Korkeakoulutuksen on oltava jatkossakin maksutonta. Suomella ei ole varaa hukata yhdenkään lahjakkaan nuoren osaamista sen vuoksi, ettei vanhemmilla ole varaa maksaa lukukausimaksuja. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä on lisättävä ja opintojen molemminpuolista hyväksilukemista helpotettava.

”KORKEAKOULUTUKSEN ON OLTAVA
JATKOSSAKIN MAKSUTONTA.”

– Hanna

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rahoitus on turvattava. Mikäli tutkimukseen ja tuotekehitykseen ei suunnata riittävästi rahoitusta, rapautuu Suomen talouden ja kilpailukyvyn pohja. Laadukas perustutkimus ja tuotekehitys on teollisen toiminnan ja osaamisperusteiden talouden pohja.

Tutkimus- ja kehityshankkeita tulee painottaa erityisesti tulevaisuuden kasvualoille: vihreään teknologiaan, uusiutuvaan energiaan, hyvinvointiteknologiaan ja uuden sukupolven tieto- ja viestintäteknologiaan.