Tänään vietetään kansallista yrittäjän päivää. Tämä on hyvä hetki tuumata, miltä yrittäjyys Suomessa tällä hetkellä näyttää ja millaista politiikkaa meidän tulisi tehdä yrittäjyyden edistämiseksi.

Suomessa on noin 360 000 yritystä. Valtaosa niistä on hyvin pieniä. Itsensätyöllistäjiä on jo lähemmäs 200 000. Yhdeksässä yrityksessä kymmenestä on enintään neljä työntekijää. Alle 20 hengen yritysten osuus on noin 97 prosenttia, ja niissä työskentelee yli 500 000 ihmistä.  Viimeisen vuosikymmenen aikana valtaosa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin ja erityisesti pienimpiin, alle viiden henkilön yrityksiin.

Pienyrittämisen tukeminen ja ensimmäisen työntekijän palkkauksen helpottaminen näkyvät siten myös työllisyystilastoissa.

Tulevaisuudessa pienten yritysten ja itsensätyöllistäjien määrä ja merkitys todennäköisesti kasvaa työelämän murroksen myötä. Digitalisaatio, alustatalouden nousu ja perinteisten, pysyvien työnantaja–palkansaaja-suhteiden korvautuminen keikkaluonteisilla suoritteilla ja ulkoistetuilla toimeksiannoilla lisäävät kaikki pienyrittäjyyttä. Osa ryhtyy yrittäjiksi vapaaehtoisesti, mutta osa myös pakon sanelemana.

Suomen yrityslainsäädäntö, sosiaaliturvajärjestelmä ja elinkeinotuet on kehitetty pitkälti suurten yritysten ehdoilla ja pysyvien palkkasuhteiden mallin mukaan. Ne vastaavat monilta osin verrattain huonosti pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien tarpeisiin. Tämä on selvä epäkohta, joka meidän on korjattava.

Monen itsensätyöllistäjän ja pienyrittäjän tulot ovat pienet ja epävarmat. Melkein kolmannes itsensätyöllistäjistä sijoittuu alimpaan tulokymmenykseen. Sivukustannukset ja hallinnon määrä voivat olla suuria suhteessa tehdyn työn mittakaavaan. Toimeksiantojen välillä toimeentulo voi olla vaikeaa.

Eläkettä ei pienistä tuloista yleensä juuri kerry, sillä toimeentulonsa kanssa kamppailevien pienyrittäjien keskuudessa alivakuuttaminen on yleistä.

 

Vasemmiston avauksia pienyrittäjyyden helpottamiseksi

Vasemmistoliitto on esittänyt useita uudistuksia, jotka helpottaisivat nimenomaan pienyrittäjien asemaa.

Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja pitäisi nostaa nykyisestä 10 000 eurosta 30 000 euroon. Alv-raja muodostaa tulpan, kun moni haluaa välttää verovelvollisuuden myötä tulevan byrokratian ja mitoittaa toimeliaisuutensa niin, että liikevaihto jää juuri rajan alle. Alv-rajan nosto kannustaisi pienyrittäjiä kasvattamaan liiketoimintaansa.

Pienelle yritykselle uuden henkilön palkkaaminen on aina iso päätös. Sipilän hallituksen kaavailema irtisanomisen helpottaminen alle 20 hengen yrityksissä ei kuitenkaan ole oikea keino helpottaa työllistämistä. Irtisanomissuoja on Suomessa jo nyt eurooppalaisittain verrattain heikko. Sekä Valtion taloudellinen tutkimuslaitos että Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ovat todenneet, ettei potkujen antamisen helpottaminen luo uusia työpaikkoja.

Vasemmistoliitto kasvattaisi palkkatuen määrärahoja ja lanseeraisi kokonaan uudenlaisen palkkatukimallin, jossa pienyrittäjien sivukustannuksia alennetaan määräajaksi heidän palkatessaan yli 200 päivää työttömänä olleen tai nuoren työttömän työnhakijan. Tämä madaltaisi merkittävästi työllistämiskynnystä, ja nostaisi työttömiä pois kortistosta.

Vahvistaisimme myös yrittäjien perusturvaa helpottamalla työttömyysturvan saannin ehtoja yritystoiminnan päätyttyä.

Tässä yhteydessä on todettava, että hallituksen viime viikon budjettiriihessä tekemä päätös yrittäjän perheenjäsenten työttömyysturvan parantamisesta oli myönteinen toimenpide ja vastaa vasemmistoliiton linjaa.

Suomessa tulisi ottaa käyttöön työttömyysturvan ennakkopäätösjärjestelmä ja yhdistelmävakuutus, mikä helpottaisi palkkatyön, työttömyysjaksojen ja yrittämisen yhdistämistä.

Olemme ehdottaneet myös kansaneläkkeen ja takuueläkkeen huomattavaa korottamista, mikä helpottaisi hyvin pienen yrittäjäeläkkeen saajien asemaa. Yrittäjäeläkkeen kertymää tulisi tarkastella uudelleen niin, että pienten eläkemaksujen maksaminen kerryttäisi eläkettä nykyistä enemmän.

Pidemmällä tähtäimellä meidän tulisi siirtyä kattavaan perustuloon, joka madaltaisi yrittämisen kynnystä ja takaisi perustoimeentulon myös aloitteleville ja pienimuotoista liiketoimintaa harjoittaville yrittäjille.

 

Julkiset palvelut tukevat yrittäjyyttä

Vasemmistoliitto on ehdottanut ilmaista, pienyrityksille ja itsensätyöllistäjille suunnattua avoimeen lähdekoodiin perustuvaa ”digitaalista työkalupakkia”, jonka kautta keskeisimmät ohjelmistot ja sovellukset olisivat saatavilla ilmaiseksi. Pienimuotoisessa liiketoiminnassa ohjelmistolisenssit ja -maksut voivat aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia.

Pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien toimintaedellytysten kannalta keskeistä on tarjota myös kattavat julkiset hyvinvointipalvelut, sillä esimerkiksi yksityisten työterveydenhuollon palveluiden hankkiminen on pienille yrityksille suuri kuluerä.

Yritystoiminta pitää kansantalouden pyörät liikkeessä. Kaikki yritykset ja yrittäjät eivät kuitenkaan ole aina samassa veneessä. Me vasemmistoliitossa haluamme huolehtia, että myös pienyrittäminen ja itsensätyöllistäminen kannattaa.

Hyvää kansallista yrittäjän päivää!

 

Kommentit

kommenttia