KK 184/2018 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Yhteisömedia tarkoittaa ei-kaupallista kansalaismediaa. Yhteisömedia ei ole ainoastaan media, vaan se on myös kansalaisyhteiskunnan toimintamuoto. Yhteisömediat edistävät demokratiaa, aktiivista kansalaisuutta, moniarvoisuutta, kansalaisten viestinnällisiä oikeuksia ja osallisuutta. Yhteisömedia poikkeaa sosiaalisesta mediasta siinä, että kansalaismediassa noudatetaan journalistin ohjeita ja siellä on juridisesti vastaava päätoimittaja.

Enemmistö EU-maista on tunnustanut yhteisömedian lainsäädännöllisesti. Euroopan yhteisömedian suurmaita ovat Tanska, Alankomaat ja Ranska, joissa kansalaisten ei-kaupallista viestintätoimintaa myös tuetaan julkisin varoin kolmannen sektorin julkisena palveluna. Suomessa sen sijaan ei tunneta erillisiä yhteisöradio- tai -televisiolupia. Siitä huolimatta Suomessa toimii kaupallisten lupien turvin nykyisin useita yhteisöradiota ja lähitelevisiota.

Maailman yhteisömediat hankkivat rahoitusta monista eri lähteistä, esimerkiksi julkisesta tuesta, hankerahoituksesta, mainoksista, sponsoroinneista, kuuntelija- tai katselijamaksuista, varainkeräyksistä jne. Yhteisömedioilla on erilaisia tapoja organisoitua ja rahoittaa toimintansa. Yleisesti ohjelmien toimitustyöt ovat vapaaehtoistoimintaa ja hallinto ainakin osin palkkatyötä. Yhteisömedian sisällöntuotanto on kansalaistoimintaa, se voimaannuttaa ja opettaa niin tekijöitä kuin vastaanottajiakin.

Suomessa yhteisömediaa ei ole määritelty viestintälainsäädännössä eikä sille on tarjolla tukea. Suomessa on keskusteltu yhteisöradioluvista monta vuotta ja suurin osa toimijoista kannattaa yhteisöradiolupia. Kaupallisten radioiden ja julkisen palvelun sekä yhteisöradion edustajat haluaisivat alalle selvyyttä eri lupien myötä. Nykyisin yhteisöradiot joutuvat toimimaa kaupallisilla tai rajoitetuilla määräaikaisilla luvilla.

Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan ”Kansalaismedia Euroopassa”(2008/2011(INI)) tukenut viestinnän monimuotoisuuden kehittämistä. Päätöslauselmassa todetaan, että ”markkinoihin ja teknologiaan liittyvä kehitys voi sääntelemättömänä johtaa kaupallisten tiedotusvälineiden alalla vaarallisiin keskittymiin ja vaarantaa moniarvoisuuden, demokratian ja kulttuurisen monimuotoisuuden”. Parlamentti pyytääkin komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja varmistamaan, että tiedotusvälineet säilyvät kaikissa jäsenmaissa vapaina ja monimuotoisina.

Euroopan parlamentti huomauttaa päätöslauselmassaan, että kansalaismedian pitää olla laadukasta voidakseen hyödyntää mahdollisuutensa, mutta ilman asianmukaista rahoitusta hyvä laatu ei ole mahdollinen. Kansalaismedian taloudelliset varat vaihtelevat paljon mutta ovat yleensä melko niukat, joten lisärahoitus ja digitaaliset mukautukset voisivat antaa kansalaismedialle mahdollisuuden laajentaa informaatioprofiiliaan ja tarjota uusia, elintärkeitä palveluja, jotka tuovat lisäarvoa nykyisiin analogisiin tuotteisiin. Tällä hetkellä tarvittava tuki puuttuu Suomesta.

Euroopan parlamentti siis kannustaa jäsenmaita tunnustamaan kansalaismedian kaupallisista medioista ja yleisradiosta erillisenä toimintamuotona ja kannustaa jäsenmaita tukemaan aktiivisemmin yhteisömediaa. Yhteisömedian aseman tunnustamista puoltavat EU ja media-alan toimijat.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus tunnustaa yhteisömedian kaupallisesta mediasta ja julkisen palvelun mediasta erillisenä toimijana ja lupakategoriana?

Ja aikooko hallitus varata yhteisömedialle tukea, jotta varmistetaan suomalaisen mediakentän moniäänisyys?

 

Helsingissä 15.5.2018

Hanna Sarkkinen /vas

 

Kommentit

kommenttia