Tein maanantaina valtuustoaloitteen, jossa ehdotan, että Oulun jätehuoltomääräyksiä muutettaisiin niin, että taloyhtiöille tulisi velvollisuus järjestää muovin keräys. Muovin kierrätyksen täytyy olla vaivatonta, jotta ihmiset siihen ryhtyvät. Suurin osa ihmisisttä ei ala kuljettamaan muoviroskaa alueellisiin ekopisteisiin vaan keräysastian on oltava lähellä. Haluan aloitteellani herätellä keskustelua muovin kierrättämisestä ja uusiokäytöstä.

Muovi on hieno materiaali, koska siitä voi valmistaa melkeinpä mitä vaan. Mutta samalla se aiheuttaa suuria ongelmia luontoon joutuessaan, koska se on kestävyytensä takia lähes ikuista. Suurin osa Suomen muovijätteestä poltetaan nyt energiaksi. Poltto on tietysti kaatopaikkausta paljon parempi vaihtoehto, mutta polttaminen ei ole kierrätystä. Muovi valmistetaan öljystä, joten myöskään sen polttaminen yhden käyttökerran jälkeen energiaksi ei ole viisasta, koska poltosta vapautuu ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia – aivan kuten öljynpoltostakin.

Muovin keräys ja uudelleenkäyttö on isossa roolissa kiertotaloudessa ja Suomen kierrätystavoitteen saavuttamisessa. Muovi pitää saada kerättyä, joten ihmisten on opittava kierrättämään muovia oikein. Pelkällä kotitalouksien muovin keräämisellä kierrätystavoitteet eivät kuitenkaan onnistu. Tarvitaan myös teollisuutta, joka jatkojalostaa käytettyä muovia ja valmistaa siitä uusia tuotteita ekotehokkaasti. Mutta tuotanto ei pääse syntymään, jos raaka-ainetta, eli jätemuovia, ei ole varmasti saatavilla. Tämän muna–kana-ongelman päivittely ei kuitenkaan vie meitä eteenpäin, vaan tilannetta täytyy ryhtyä purkamaan jostakin suunnasta.

Olisi tärkeää, että paikallisesti tutkittaisiin muovin keräyksen mahdollisuuksia ja järkevyyttä. Kaikkialla muovin erilliskeräyksen välitön aloittaminen ei liene heti realistista, mutta asiat eivät kehity jos asiaan ei aktiivisesti kiinnitetä huomiota ja haeta ratkaisuja. Suomi ei voi saavuttaa kierrätystavoitteitaan, jos muovin keräystä ja uudelleenkäyttöä ei saada kuntoon eri puolilla Suomea. Kansallinen jätepolitiikka toteutetaan paikallisesti.

Muovin kierrätyksen lisäksi tärkeää on vähentää muovin käyttöä ylipäätään. Paljon muoviroskaa tuotetaan turhaan ja useissa tuotteissa ja pakkauksissa selviäisi vähemmälläkin muovilla. Tuleekin kehittää muovia korvaavia tuotteita, joissa materiaalina on esimerkiksi puupohjaisia materiaaleja. Tässä piilee Suomelle suuri kasvupotentiaali.

Haastan vasemmistolaiset kuntapäättäjät tekemään aloitteita omissa kunnissaan muovin keräyksen ja uusiokäytön tarkastelemiseksi. Alla oma valtuustoaloitteeni, jota saa vapaasti kopioida omassa kunnassa käytettäväksi!

 

Valtuustoaloite muovin kierrätyksen lisäämiseksi Oulussa

Suomalaiset kuluttavat paljon muovia ja tuottavat sitä kautta valtavan määrän muoviroskaa. Muovi on moneen käyttötarkoitukseen hyvä raaka-aine, mutta muovi on myös iso ympäristöongelma. Muovi on öljypohjainen materiaali, eli osa öljypohjaista fossiilitaloutta. Ympäristöön joutuessaan muovi on valtava ongelma. On arvioitu, että tulevaisuudessa maailman merissä on enemmän muovia kuin kalaa. Muovia tuotetaan ja kulutetaan yhä kiihtyvällä tahdilla.

Muoviongelman ratkaisemiseksi tarvitaan laaja-alaisia toimia, niin maailmanlaajuisesti, kansallisesti kuin paikallisestikin. Turha muovin käyttö esimerkiksi pakkauksissa pitää loppua. Muovia pitää korvata biohajoavilla materiaaleilla. Käytetty muovi pitää kierrättää ja kierrätysmuovista tehdä uusia tuotteita. Muovin päätyminen luontoon pitää estää ja kierrätyksen ja uusiokäytön mahdollisuuksia lisätä. Suomella on hyvät mahdollisuudet kehittää kierrätysjärjestelmiä ja muovia korvaavia biohajoavia pakkausmateriaaleja. Se loisi Suomen taloudelle myös uusia mahdollisuuksia.

Muovin kierrätys on kuitenkin lastenkengissään Suomessa ja Oulussa. Muovi menee pääasiassa polttoon muun sekajätteen kanssa. Näin on, vaikka sekajätteestä eli polttokelpoisesta jätteestä iso osa on kierrätyskelpoista muovia. Polttaminen on vanhanaikaista kaatopaikkausta parempi vaihtoehto, mutta polttaminen ei ole kierrätystä. Oulussa muovia kerätään harvassa paikassa. Läheskään kaikki rinki-kierrätyspisteet eivät ota vastaan muoveja ja kiinteistökohtaista muovin erilliskeräystä ei juuri ole. Myös käytetyn muovin jatkojalostuksessa on vielä kehitettävää, mutta kun raaka-aineen määrä ja laatu parantuvat, on kierrätysprosesseja helpompi tehostaa.

Asukkaan kannalta on kohtuutonta odottaa, että hän kuljettelisi muoviroskaa ympäri kaupunkia alueellisille kierrätyspisteille. Jotta muovin kierrätys lähtisi kunnolla käyntiin, pitäisi kierrätys olla helppoa ja kierrätyspisteet lähellä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kerrostaloissa muovia pitäisi kerätä kiinteistökohtaisesti taloyhtiön pihalla kuten muitakin jätelajeja. Myös muut kuin asuinkiinteistöt tulisi velvoittaa muovijätteen erilliskeräykseen, mikäli sitä syntyy merkittäviä määriä. Lisäksi kaikissa alueellisissa rinki-ekopisteissä pitäisi kerätä muiden jätelajien lisäksi muovia.

Jätehuoltomääräykset sääntelevät kierrätyksen ja jätteenkeräyksen järjestämistä kunnan alueella. Oulun kaupungin jätehuoltomääräykset ovat yhteiset ympäryskuntien kanssa. Jätehuoltomääräysten kautta kunta voi vaikuttaa kierrätyksen toteutumiseen alueellaan.

Oulun jätehuoltomääräyksissä edellytetään esimerkiksi, että polttokelpoista jätettä pitää kerätä kaikilla asuinkiinteistöillä kiinteistökohtaisesti ja biojätettä kaikissa yli neljän huoneiston kiinteistössä, samoin kuin lasia, metallia, paperia ja kartonkiakin. Käytännössä kaikkia muita merkittäviä kierrätysjakeita paitsi muovia on siis mahdollisuus kierrättää helposti yli neljän huoneiston kiinteistössä, kun kiinteistöillä on velvollisuus järjestää niiden erilliskeräys. Muille kuin asuinkiinteistöille jätehuoltomääräykset edellyttävät järjestettäväksi lajittelun ja keräyksen, jos kierrätettäviä jätelajeja syntyy merkittäviä määriä, mutta muovin osalta mitään määräyksiä ei ole.

Muovin kierrätys ei siis käytännössä ole Oulussa kovin helppoa, kun kierrätyspisteitä on vähän ja kiinteistöillä ei ole mitään velvollisuutta järjestää muovin erilliskeräystä. Kiinteistökohtainen erilliskeräys on kuitenkin avain muovin kierrätysasteen todelliseen nousuun, sillä suurin osa ihmisistä ei ala kuljettamaan jätteitä kauas. Kierrätyksestä on tehtävä vaivatonta! Jos muovin keräys olisi taloyhtiön pihalla muiden jätteiden tapaan, alkaisi todennäköisesti moni lajittelemaan muovia ja kierrätysaste voisi lähteä nousuun.

Edellä olevan perusteella esitän, että Oulun jätehuoltomääräyksiin sisällytetään kiinteistöille velvollisuus muovin erilliskeräykseen muiden kierrätysjätelajien tapaan. Jätehuoltoviranomainen voi pohtia, onko erilliskeräysvelvollisuuden raja syytä asettaa neljään asuinhuoneistoon kuten muissa jätelajeissa, vaiko kenties johonkin muuhun määrään. Tulisi lisäksi käynnistää toimet, jotta myös aluekeräyspisteillä kerättäisiin laajemmin muovia. Tarvitaan myös tiedotuksellisia toimia muovin lajittelun ja kierrätyksen parantamiseksi.

 

Hanna Sarkkinen (vas.)

Kommentit

kommenttia