Olen istunut viimeisen puolen vuoden ajan parlamentaarisessa yritystukien uudistamisen työryhmässä. Olen pettynyt siihen, että parlamentaarinen yritystukityöryhmän työ päättyi eilen lähes tuloksettomana. Yhteisymmärrystä karsittavista ja uudelleenkohdennettavista tuista ei löytynyt. Työryhmä sai kuitenkin aikaiseksi kriteerit, joiden valossa yritystukia tulisi tarkastella.

Työryhmässä tarkasteltiin sekä suoria yritystukia että verotukia, jotka muodostavat noin neljän miljardin kokonaisuuden. On kestämätöntä, että valtavien sosiaaliturvaan, tutkimukseen ja koulutukseen kohdistuneiden leikkauksien jälkeen yritystukia ei uskallettu uudistaa.

Maltillinen reilun 160 miljoonan säästöesitys tuli ryhmässä torpatuksi useiden puolueiden taholta ja loppumetreillä teollisuuden energiaverotukiin esitettiin jopa korotusta. Tämä valitettavasti kertoo, että ankaran lobbauksen ja poliittisten intohimojen kohteena olleelta ryhmältä loppui rohkeus kesken. Isoja uudistuksia ei voida tehdä kertarysäyksellä, mutta nyt olisi kipeästi tarvittu pidemmän aikavälin suunnitelma ja yhteisymmärrys siitä, kuinka tukijärjestelmää kevennetään sekä muokataan talouden uudistumista tukevaksi ja ympäristön kannalta kestävämmäksi.

Työryhmän työn loppuvaiheessa käsittelyssä ollut esitys noin 60 miljoonan euron yritystukiremontista oli mittakaavaltaan riittämätön, eikä sisällöltään tukenut riittävästi tukien energia- ja ilmastostrategian mukaista uudelleenkohdentamista. Esityksessä olisi jopa kasvatettu teollisuuden yritystukia merkittävästi alentamalla teollisuuden sähköverotuksen tasoa. Emme voineet hyväksyä kokonaisuutta, joka olisi kasvattanut teollisuuden energiaverotukia ja joka olisi ollut mittakaavaltaan riittämätön.

Työryhmässä Vasemmistoliiton tavoitteena oli säästöjen hakeminen erityisesti ympäristölle haitallisista tuista sekä yritystukien rakenteellinen uudistaminen siten, että ne nykyistä paremmin tukisivat tuottavuutta ja uuden työn syntymistä. Lisärahoitusta olisi pitänyt suunnata tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukiin, jotka edistävät taloutta ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä muita yritystukia paremmin. Juuri näistä tuista on viime vuosina leikattu raskaalla kädellä, vaikka ne ovat kaikesta tehokkaimpia yritystuki-instrumentteja. Sen sijaan tehottomampien tukien summat ovat kasvaneet. Uudistusta siis tarvittaisiin kipeästi.

Yritystukilistaukset sisältävät myös elementtejä, jotka eivät ole varsinaisesti yritystukia ja tukia, joita Vasemmisto ei halua leikata. Näitä ovat esimerkiksi ruuan ja lääkkeiden normia alempi arvonlisäverokanta tai sosiaalisen asuntotuotannon rahoitusinstrumentit.

Parlamentaarinen työ edellyttää aina kompromisseja ja olimme valmiita niitä tekemään. Parlamentaarisen työryhmän olisi pitänyt kuitenkin saavuttaa vähintään noin 150 miljoonan euron säästöt ja pidättäytyä lisäämästä energiaverotukia, jotta esityksen pohjalta olisi voitu edetä järkevästi.

Hallitus ei saanut tehtyä yritystukien uudistamista ja sysäsi sen parlamentaarisen ryhmän tehtäväksi. Nyt kun ryhmä ei saanut aikaiseksi yhteisesti hyväksyttyä listaa, jää yritystukien uudistaminen seuraavan hallituksen tehtäväksi. Seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa puolueet löytävät yritystukien karsintatyön edestään – toivottavasti silloin tulokset ovat paremmat.

Kommentit

kommenttia