Keltainen lehdistö on julistanut, että Suomi on perjantaina kaaoksessa työttömyysturvan leikkausta eli ns. aktiivimallia vastustavan mielenilmauksen ja poliittisten lakkojen vuoksi. Oikeistopuolueet ja työnantajien edustajat puolestaan ovat paheksuneet mielenilmausta vastuuttomaksi ja kalliiksi. Mietitäänpä siis hetki tätä asiaa.

Kaiken takana on hallituksen työttömiä kurittava aktiivimalli (http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249185-tyottomyys-ei-rankaisemalla-vahene ). Vastalauseena älyttömälle työttömyysturvaa leikkaavalle mallille ammattiyhdistysliike päätti järjestää mielenilmauksen ja osa ammattiliitoista järjestää samaan aikaan poliittisen lakon. Poliittinen lakko on työtaistelutoimenpide, joka kohdistuu johonkin yhteiskunnalliseen epäkohtaan tai valtaapitäviin, eikä suoraan työehtoihin tai työnantajan toimenpiteisiin. Tässä tapauksessa mielenilmauksen ja poliittisten lakkojen kohteena on Suomen hallitus ja sen säätämä aktiivimalli.

Mielenilmaus ja poliittiset lakot ovat paikallaan. On oikein, että ammattiyhdistysliike puolustaa myös työttömiä. Elävä ammattiyhdistysliike on aktiivinen yhteiskunnallinen toimija ja vaikuttaja, eikä vain kapeasti jäsentensä edunvalvoja. On myös niin, että liiton työssäkäyvästä voi nykyisillä epävarmoilla työmarkkinoilla nopeasti tulla aktiivimallin kohteena oleva työtön. On myös paikallaan, että aktiivimalliin liittyviä epäkohtia nostetaan tätä kautta keskusteluun ja luodaan painetta hallitukselle. Kun aktiivimallia käsiteltiin ennen joulua eduskunnassa, ei paikalla ollut ministereitä ja vain muutama hallituksen kansanedustaja. Hallitus ei siis siinä vaiheessa ollut edes kuulemassa perusteltua kritiikkiä aktiivimallin epäkohtia kohtaan. On aivan oikein, että hallitus nyt pakotetaan kuulemaan kritiikki.

Asiassa on myös suoraan työmarkkinasopimuksiin liittyvä näkökulma. Muistin virkistykseksi voidaan kerrata, että Sipilän hallituksen aikana on jo lyhennetty ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa ja koko työttömyysturvaa heikennetty indeksileikkauksilla ja -jäädytyksillä. Liitoille on luvattu, että työttömyystukeen ei tehdä enää uusia leikkauksia. Aktiivimalli on tämän lupauksen pettämistä, joten ei ole ihme, että asia herättää närää. Petos otetaan erityisen herkästi vastaan, kun työmarkkinasuhteet ja luottamus hallitukseen on muutenkin koetuksella kiky-kyykytyksen ja vaikeiden liittokierrosten takia.

On tietysti melkoista liioittelua sanoa, että yhden päivän joitain toimialoja ja työpaikkoja koskeva lakko aiheuttaisi kaaoksen. On tietysti Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n poliittisten intressien mukaista lietsoa paniikkimielialaa ja haukkua ammattiyhdistysliikettä. Poliittinen mielenilmaus ja siihen liittyviä lakkoja nähtiin viimeksi, kun Sipilän hallitus yritti säätää pakkolakeja. Suomi ei mennyt sekaisin eikä talous kuralle, mutta pakkolait saatiin torpattua.

Jotain vaikutusta lakoilla kyllä elämään on, mutta sehän on oikeastaan lakon tarkoituskin. Ymmärrän, että monia harmittaa esimerkiksi työmatkan hankaloituminen joukkoliikenteen lakon vuoksi, mutta on muistettava, että oman elämän yhden päivän hankaloituminen on kuitenkin aika pientä suhteutettuna siihen, miten epäoikeudenmukaisesti aktiivimalli tulee työttömiä kohtelemaan.

Nähdäkseni ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on huolehtia työntekijöiden asemasta ja lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa. Ammattiyhdistysliikkeen työn kautta on saavutettu paljon: kohtuullisen mittainen työpäivä, lomaoikeus, kohtuullinen palkkataso ja parantunut työsuojelu. Niistä mitään ei ole tullut ilmaiseksi, ilman pitkäjänteistä vaikuttamistyötä, neuvotteluita ja tarvittaessa lakkojakin. Nykypäivän ammattiyhdistysliikkeessä on paljon modernisoitavaa ja parannettavaakin, mutta se ei ole muuttunut mihinkään, että ammattiyhdistysliikkeen tehtävänä on vaikuttaa yhteiskunnan ja erityisesti heikoilla olevien aseman parantamiseksi – tarvittaessa vaikkapa mielenosoituksin tai lakoin.

Kommentit

kommenttia