YK:ssa neuvotellaan parhaillaan ihmisoikeuksia, yritysvastuuta ja väärinkäytösten uhrien oikeuksia koskevaa sopimusta. Suomen hallituksen tulee toimia aktiivisesti sopimuksen solmimiseksi.

Kaikki vasemmistoliiton kansanedustajat ovat allekirjoittaneet kansainvälisen parlamentaarikkojen vetoomuksen sopimuksen puolesta, ja itse tein hallitukselle myös asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen.

Joidenkin monikansallisten yritysten toimintaan liittyy ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien loukkauksia, ympäristötuhoja, maakaappauksia, pakkotyötä ja muita räikeitä ongelmia. Ongelmia on erityisesti kehittyvissä maissa. Nykyinen kansainvälinen sääntely on liian heikkoa saattamaan yrityksiä vastuuseen.

Siinä missä monikansallisten yritysten oikeudet ja vapaudet ovat usein lakiin kirjattuja, niiden vastuut ja velvollisuudet nojaavat edelleen pitkälti vapaaehtoisuuteen. Silloinkin, kun yritysvastuuta koskeva sääntelyä ja valvontaa on, se tapahtuu pääasiassa kansallisella tasolla. Tämä ei vastaa globaalitalouden todellisuutta, jossa pääomat, tuotteet ja palvelut liikkuvat vapaasti.

Varsinkin köyhissä, hauraissa tai korruptoituneissa valtioissa kansallinen lainsäädäntö ja oikeusjärjestelmä puuttuvat usein heikosti epäkohtiin, ja suuryrityksillä voi olla erittäin suuri valta suhteessa paikallisiin päättäjiin, viranomaisiin ja ihmisiin. Ääritapauksissa voidaan puhua hallintotyhjiöistä, joissa suuryritys on alueen tai paikkakunnan ainoa hyvin resursoitu ja organisoitunut toimija. Tällaisissa tilanteissa väärinkäytösten mahdollisuudet ovat suuret.

Monenkeskinen yritysvastuusopimus paikkaisi osaltaan tämänkaltaisia globaalihallinnan aukkoja. Se määrittelisi selkeästi yritysten vastuut, turvaisi yksilöiden ja yhteisöiden oikeudet ja antaisi heille pääsyn oikeussuojakeinojen piiriin silloin, kun yritys ei ole noudattanut vastuuvelvoitteitaan.

Monikansallisia yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevaa sitovaa kansainvälistä sopimusta on valmisteltu YK:n alaisuudessa vuodesta 2014. Työryhmän kolmas kokous pidettiin viime viikolla Genevessä.  Suomi on todennut noudattavansa asiassa EU:n linjaa. Unionin jäsenmaiden sitoutumista sopimukseen on kuitenkin varsinkin aiemmilla neuvottelukierroksilla epäilty.

Suomi on virallisesti sitoutunut puolustamaan ihmisoikeuksia ja vahvistamaan sääntöperusteista monenkeskistä järjestelmää. YK:n yritysvastuusopimus edistäisi näitä tavoitteita. Sitovan vastuunormiston vahvistaminen on myös kaikkien rehellisesti ja kestävästi toimivien yritysten etu. Vastuulliset suomalaisyrityksetkin hyötyvät, jos kilpailuedun hakeminen ihmis- ja työelämäoikeuksien tai ympäristönormien polkemisella estetään nykyistä tehokkaammin.

Suomen tulee olla tässä aktiivinen toimija sekä EU:ssa että YK:ssa. Hallituksen pitää kertoa kannoistaan avoimesti ja osallistaa kansalliseen valmisteluun sidosryhmiä, kuten työmarkkinajärjestöjä, tutkijoita sekä yritysvastuuta ja ihmisoikeuksia edistäviä kansalaisjärjestöjä.

 

* * *

Linkki kirjalliseen kysymykseen: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_476+2017.aspx

Linkki kansainväliseen kansanedustajien vetoomukseen: http://bindingtreaty.org/

 

Kommentit

kommenttia