Hallituksen talouspolitiikka on vastuutonta ja lyhytnäköistä. Hallitus kasvattaa Suomen hyvinvointivelkaa, lisää eriarvoisuutta ja romuttaa Suomen osaamista. On vastuutonta ja lyhytnäköistä murentaa suomalaista hyvinvointivaltion perusteita.

Valtiovarainministeri Orpon puhe eduskunnassa budjetin lähetekeskustelussa henki tätä vastuuttomuutta ja hyvinvointivaltiovastaisuutta. Hallitus tuntuu unohtaneen hyvinvointivaltion perusperiaatteen: yhteisesti kerätyillä veroilla järjestetään yhteiset julkiset palvelut ja turvataan toimeentulo elämän karikoissa, ja verotuksella tasataan tulo- ja varallisuuseroja. Valtionvarainministeri ideologisesti ylisti kaikkinaisia veronkevennyksiä ja julkisen talouden leikkauksia. On muistettava, mitä julkisen talouden leikkaukset tarkoittavat: sosiaaliturvan leikkauksia, koulutusleikkauksia, sosiaali- ja terveydenhuollon leikkauksia ja rapistuvaa infrastruktuuria. Julkisen talouden on pitkällä aikavälillä oltava tasapainossa, mutta julkisen talouden leikkaaminen ei voi olla itseisarvo, ei ainakaan pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Vai onko hallitus enää lainkaan sitoutunut hyvinvointivaltion rakentamiseen?

Hallitus elää omassa maailmassaan eikä se tunnu ymmärtävän, mitä sosiaaliturvan ja koulutuksen leikkaukset tarkoittavat käytännössä ja ihmisten arjessa. Eikä ihme, sillä hallitus ei ole juuri tehnyt päätöstensä vaikutusarvioita. On kornia, että hallitus ylistää koulutusuudistuksiaan kun todellisuutta ammattioppilaitoksissa on vähentyvä lähiopetus, suuremmat opetusryhmät ja koulutuksen laadun heikkeneminen. On kornia, että sosiaaliturvan leikkauksien ja maksukorotusten yhteydessä ei ole arvioitu toimien kokonaisvaikutusta vähävaraisten ihmisten arkeen. Hallitus tuntuu todella etääntyneen kansalaisten arjesta. Ymmärtääköhän valtionvarainministeri, mitä esimerkiksi tänä syksynä voimaanastunut opintotuen valtava leikkaus vaikuttaa opiskelijoiden arkeen? 80 euron vähennys kuukausittaisiin tuloihin ei ole ehkä suuri summa ministerille, mutta se on valtava summa tavalliselle opiskelijalle.

Pienen maan voima on sivistyksessä ja väestön osaamisessa. Valtavat koulutus- ja tutkimusleikkaukset vähentävät Suomen voimaa. Erityisen huolissani olen ammatillisen koulutuksen tilanteesta. Valtavien säästöjen jälkeen tilanne Suomen ammattikouluissa on erittäin vaikea. On esitetty huolia siitä, että kouluista valmistuu nuoria joiden ammatilliset osaamisvaatimukset eivät täyty. Koulutuksen laadun heikkeneminen voi myös johtaa kasvaviin keskeytyksiin ja syrjäytymiseen, kun koulutus ei tunnu mielekkäältä tai vähenevän lähiopetuksen oppilaitoksessa ei pärjää. Toivonkin, että eduskunta vastaa ammattioppilaitosten hätähuutoon ja peruu ensi vuodelle suunniteltuja leikkauksia budjettikäsittelyn aikana.

Tutkimus- tuotekehitys ja innovaatiotoiminnan leikkauksia vähennetään budjetissa edelleen, vaikka ne ovat kaikkein vaikuttavinta ja tehokkainta yritystukea, jolla tuetaan talouden uudistumista ja uusien työpaikkojen syntyä. Yritystukien kokonaistarkastelu odottaa yhä toteutumistaan. Budjettiriihessään hallitus päätti perustaa parlamentaarisen eli kaikkien puolueiden yhteisen työryhmän yritystukien uudistusta pohtimaan. Itsekin pääsen jäseneksi tuohon työryhmään. Tehtävä on haastava, työtä on paljon, ja valmista olisi saatava, sillä yritystukien korjaamiseen ei Sipilän hallitus ole pystynyt.

Joskus pienellä satsauksella saa paljon tulosta. Budjettikäsittelyssä täytyy tarkastella myös kokonaisuuteen verrattuna pieniä rahasummia. Satsaamalla noin 12–15 miljoonaa euroa Tornion radan sähköistämiseen, Suomi saisi avattua toimivan ratayhteyden länsinaapuriimme. Radan sähköistäminen mahdollistaisi sekä tavara- että henkilöliikenteen avaamiseen Ruotsiin. Tässäpä kohde, joka suhteellisen pienellä raideinvestoinnilla saataisiin vaikuttavuutta.

Yhteenvetona haluan muistuttaa, että hallituksen tekemät leikkaukset ja niiden painotukset eivät ole mikään absoluuttinen pakko, vaan ne ovat valintojen tulos. Jos hallitus olisi jättänyt tekemättä edes osan kahden miljardin hyvätuloisia suosivista veronkevennyksistä, ei myöskään tarvitsisi tehdä valtavia koulutus- ja sosiaaliturvan leikkauksia. Politiikassa on aina kyse valinnoista ja arvot ohjaavat valintoja. Ja hallituksen arvot näyttävät olevan kovat.

Kommentit

kommenttia