Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on ollut tekeillä pitkään (http://mmm.fi/elainsuojelulaki). Erilaisten käänteiden jälkeen saimme tällä viikolla kuulla, mitä lakiin on tulossa. Uudistusta on odotettu ristiriitaisin tuntein: eläinsuojelulaki on jo 20 vuotta vanha ja kaipaa kipeästi uudistusta, mutta toisaalta on pelätty mitä uudistuksesta tämän hallituksen käsissä tulee. Pahimmat pelot eivät näytä nyt toteutuvan ja lakiesityksessä on paljon hyvää, mutta valitettavasti kaikkia epäkohtia ei olla korjaamassa.

Lakiehdotuksen plussat

  • Pakollinen kivunlievitys kivuliaissa toimenpiteissä, kuten vasikoiden nupoutus tai porsaiden kastrointi
  • Sonnien pito parsissa loppuu
  • Sikojen tiineytyshäkkien kielto
  • Uusille parsinavetoille ei investointitukea
  • Positiivilista, eli lista eläinlajeista, joista saa käyttää tiettyihin tarkoituksiin
  • Uusi nimi: Laki eläinten hyvinvoinnista. Huomioi eläinten tarpeet laajemmin kuin pelkkä suojelu.

Miinukset

  • Ei kirjausta jatkuvasta vedensaannista kaikille lajeille
  • Ei parsinavetoista luopumista siirtymäajalla
  • Ei emakoiden kääntymistä ja liikkumista estävien porsimishäkkien kieltoa
  • Ei turkistarhauksen kieltoa siirtymäajalla tai riittäviä vaatimuksia turkiseläinten hyvinvoinnille

Kysymysmerkit

  • Eläimen itseisarvo kirjataan lain perusteluihin, mutta ei pykäliin. Jää nähtäväksi, onko kirjaus näin riittävän vahva.
  • Maakuntauudistuksessa eläinsuojelun valvonta siirtyy viranhaltijaeläinlääkäriltä maakunnalle. Saattaa heikentää valvonnan laatua ja luoda erilaisia käytäntöjä eri maakunnissa.
  • Rangaistuksiin ei muutoksia, mutta viranomaisten toimintamahdollisuuksia parannetaan. Tällä hetkellä seuraamukset eläinsuojelurikkomuksista ovat liian kevyitä, esimerkiksi eläintenpitokieltoja ei määrätä riittävän usein ja riittävän pitkäksi aikaa.
  • Epäselvää on, riittävätkö pykälät estämään lemmikkieläinten ylijalostusta, joka aiheuttaa eläimille kärsimistä.

Monta asiaa jää epäselväksi lakipykälien tasolla, ja niistä säädetään myöhemmin erillisillä lajikohtaisilla asetuksilla. Sääntely pirstoutuu lukuisiin eri asetuksiin, ja kokonaisuus uhkaa jäädä yhtä sekamelskaksi kuin se on tällä hetkellä.

Uudistus etenee seuraavaksi niin, että lakiluonnos lähtee syksyllä lausuntokierrokselle. Silloin jokaisella on mahdollisuus kertoa näkemyksensä lain sisällöstä ja mitä parannuksia siihen pitäisi tehdä. Ensi vuoden keväällä saamme lain eduskunnan käsittelyyn, ja sen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2019 alussa eli samaan aikaan kuin maakunnat aloittavat.

Tärkeimmät parannuskohteet omasta mielestäni ovat jatkuva vedensaanti ja parsinavetoiden ja porsimishäkkien kielto siirtymäajan jälkeen. Saamme koko ajan uutta tutkimustietoa eläinten hyvinvoinnista, ja se on huomioitava uutta lakia säädettäessä. Tällä hetkellä turkiseläimillä, vasikoilla ja hevosilla ei ole aina saatavilla jatkuvasti vettä, ja eläinsuojeluviranomaisten mukaan muutkin eläimet joutuvat olemaan usein ilman vettä. Nykyinen kirjaus ”riittävä vedensaanti” ei siis selvästikään ole riittävä. Samoin liikkumisen estävät rakenteet eli nautojen parret ja sikojen porsimishäkit pitäisi kieltää siirtymäajan jälkeen. Siirtymäaikoja tarvitaan, jotta tuottajilla on riittävästi aikaa sopeutua uusiin vaatimuksiin ja tehdä tarvittavat muutokset.

Eläinten kohtelu yhteiskunnassa on yksi yhteiskunnan etiikan ja moraalin mittari. Hyvinvointivaatimukset koskevat niin lemmikki- kuin tuotantoeläimiäkin. Kyselyjen mukaan suomalaisten enemmistö kannattaa eläinten elinolosuhteiden parantamista, joten tehdään yhdessä töitä sen eteen, että lakiluonnosta korjataan. Eläimet ansaitsevat sen.

Kommentit

kommenttia