Eduskunta keskusteli 31.5.2017  Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja EU:n suunnasta Brexitin ja Trumpin valinnan jälkeen. Minä pidin Vasemmistoliiton ryhmäpuheen. Puhe kokonaisuudessaan alla.

 

Arvoisa puhemies,

EU:lla on jo pitkään ollut suunta hukassa, ja Brexit syö unionin perustuksia. EU rakoilee ja Unkari sekä Puola rikkovat räikeästi unionin perusperiaatteita oikeusvaltiosta ja demokratiasta.

Unioni tuskin hajoaa Britannian EU-eroon, mutta unioni-maiden pitäisi nyt herätä realistisesti katsomaan EU:n tilaa ja muuttamaan unionin suuntaa. EU:n suurin ongelma on se, etteivät kansalaiset koe sitä omakseen. Eikä se ole ihme. Unioni keskittyy liikaa markkinavapauksien edistämiseen ihmisten hyvinvoinnin ja toimeentulon kustannuksella. Poliittinen suunnanmuutos on ainoa tapa palauttaa legitimiteetti ja jatkaa EU:n olemassaoloa.

Euromaiden tapa hoitaa talouskriisiä toimimattomalla ja inhimillisistä seurauksista piittaamattomalla tavalla, on ollut häpeällinen vaihe unionin historiassa. Kriisinhoitotoimenpiteiden myötä saksalaisten ja ranskalaisten pankkien ongelmat sosialisoitiin eurooppalaisten veronmaksajien harteille, pakottaen samalla kriisimaat leikkauspolitiikaan, joka syvensi lamaa ja työttömyyttä sekä pahensi velkatilannetta entisestään.

Brexit-kannatus oli protesti poliittista eliittiä vastaan. Se oli viesti ihmisiltä, jotka kokevat menettäneensä myönteiset tulevaisuuden näkymät ja mahdollisuuden vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Se oli protesti työttömyydelle ja palveluiden alasajolle. Äänestystuloksen taustalla oli myös disinformaatiota ja muukalaisvastaisuutta, mutta Brexit kertoo myös siitä, että EU ei ole kansalaisten silmissä pystynyt lunastamaan lupauksiaan hyvinvoinnin parantamisesta.

 

Arvoisa puhemies,

Eurooppalaisia päätöksenteon rakenteita tarvitaan ratkomaan kansallisvaltioiden rajat ylittäviä isoja ongelmia kuten ilmastonmuutosta ja veroparatiisitaloutta, sekä tuomaan Euroopan maiden hajanaisia voimavaroja yhteen. EU:n ongelmilta ei kuitenkaan pidä ummistaa silmiä, vaan ne pitää korjata.

Vasemmiston mielestä EU:ta tulisi uudistaa siten, että se suojelisi ihmisiä ja hyvinvointivaltioita veroparatiisitaloudelta ja palkkojen polkemiselta. Sosiaaliset oikeudet, ympäristöongelmien ratkaiseminen ja ihmisten hyvinvointi pitää nostaa EU:ssa keskiöön.

EU:ssa on viimeisen vuoden aikana tehty linjauksia unionin turvallisuuspoliittisen yhteistyön syventämisestä. Sotilaallista yhteistyötä halutaan nyt vahvistaa Venäjän geopolitiikan lisäksi vastauksena eurooppalaisen yhteistyön kriisiin.

Vasemmiston mielestä unionin sisäistä hajaannusta ja legitimiteettikriisiä ei kuitenkaan ratkaista militarisoinnilla. Päinvastoin EU:n tulee reagoida panostamalla nykyistä huomattavasti enemmän eriarvoisuuden ja työttömyyden vähentämiseen sekä talousjärjestelmän vakauteen.

 

Arvoisa puhemies,

Vasemmiston mielestä Suomen paikka on sotilasliittojen ulkopuolella. Venäjän heikentynyt demokratiatilanne ja aggressiivinen ulkopolitiikka on huolestuttavaa, ja sitä ei voi hyväksyä. Kuitenkin Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus on luonut suhteellisen vakaan tilanteen, jota ei pidä horjuttaa. Myös hallituksen viime kevään Nato-selvitys totesi, että Nato-jäsenyys olisi merkittävä linjamuutos suhteessa Suomen harjoittamaan politiikkaan, ja että sillä olisi myös maan turvallisuuspoliittista ympäristöä epävakauttavia seurauksia. Nato-maana Suomi olisi sidottu suurvaltapolitiikkaan ja presidentti Trumpin arvaamattomaan ulkopolitiikkaan.

 

Arvoisa puhemies,

Aikamme turvallisuusuhkat ovat perinteisiä sotilaallisia uhkakuvia laajempia ja todennäköisempiä. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, suuret muuttoliikkeet, energia- ja vesivarojen rajallisuus, terrorismi, tartuntataudit, tietoturvahyökkäykset ja niiden myötä yhteiskuntien ja yksilöiden haavoittuvuuden lisääntyminen. Näitä turvallisuusuhkia ei voi torjua kestävästi perinteisin sotilaallisin keinoin. Tämän päivän globaalissa maailmassa mikään konflikti ei myöskään ole vain paikallinen, vaan sillä on aina seurauksia myös muulle maailmalle.

Presidentti Trumpin politiikassa on paljon huolestuttavia piirteitä. Ehkä huolestuttavin niistä on haluttomuus sitoutua Pariisin ilmastosopimukseen sekä haluttomuus tukea YK:ta. Meidän on kuitenkin Euroopassa ja Suomessa noustava tieteenvastaisen demagogian yläpuolelle, ja otettava ilmastonmuutoksen torjunta yhdeksi politiikan pääprioriteetiksi.

Suomen ulkopolitiikan vahvan linjan on oltava YK-järjestelmien ja muiden monenkeskisten päätöksentekomekanismien vahvistaminen. Toimiva ja vahva monenkeskinen kansainvälinen järjestelmä on tärkeä, jotta myös pienet maat saavat äänensä kuuluviin ja jotta ihmiskunta kykenee ratkaisemaan käsissämme olevia valtavia ja monimutkaisia ongelmia. Ilman kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä järjestelmiä maailmassa vallitsee vahvimman laki, ja siinä pelissä ei ole montaa voittajaa.

Ihmiskunnalla on onneksi suunnitelma, jolla laajan turvallisuuden uhkia voidaan torjua: YK:n hyväksymä Kestävän kehityksen Agenda2030, joka on tiekartta kohti taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävää tulevaisuutta ja maailman isojen ongelmien köyhyyden, eriarvoisuuden ja ympäristökriisin ratkaisuja. Suomen on vastuullisena toimijana toteutettava kestävän kehityksen agendaa johdonmukaisesti kaikessa politiikassaan, niin kotimaassa kuin ulkosuhteissakin.

Kaiken politiikan pitää tähdätä kestävän kehityksen tukemiseen, mutta myös kehitysrahoitusta tarvitaan. Valitettavasti nimenomaan siitä hallitus on leikannut, ja vieläpä historiallisen paljon, noin 40%. Se on kestämätöntä ja lyhytnäköistä politiikkaa nykypäivän maailmassa, sillä kehitysrahoitus on olennainen työkalu köyhyyden, sotien ja pakolaisuuden juurisyiden korjaamiseksi. Tämän päivän pakolaismäärät ovat vasta alkusoittoa, jos pakolaisuutta synnyttäviä ilmiöitä kuten ilmastonmuutosta ja konflikteja ei pystytä torjumaan.

 

Arvoisa puhemies,

Politiikassa ja erityisesti ulkopolitiikassa korostuvat uhkakuvat. Uhkakuvien sijaan tarvitsemme enemmän visioita. Tarvitsemme näkymiä paremmasta maailmasta ja paremmasta Suomesta. Sillä muuten saattaa käydä niin kuin viime viikolla haudanlepoon saatettu arvostettu tasavallan presidentti Mauno Koivisto totesi: ”Usein on käynyt käänteisesti niin, että uhkakuvat alkavat toteutua juuri sen takia, että niihin varaudutaan.” Tämä on totta erityisesti asevarustelun suhteen: sotaan varustautuminen ruokkii sodan mahdollisuutta. Suomen ulkosuhde- ja EU-politiikan pitää tunnistaa uhkakuvat, mutta ennen kaikkea pitää kirkkaana mielessä oma visio ja toimia sen puolesta.

Vasemmiston visio Suomelle on ”Kansainvälisesti vastuullinen Suomi, joka harjoittaa itsenäistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja rakentaa ihmisten Eurooppaa.”

Kommentit

kommenttia