Ilmastonmuutoksen torjuminen on meidän tämän ajan päättäjien historiallinen velvollisuus. Meidän on jätettävä maapallo elinkelpoisena tuleville sukupolville. Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole helppoa, se vaatii meiltä muutoksia, ja se vaatii meiltä myös investointeja. Ilmastonmuutoksen torjuminen on kuitenkin helpompaa ja halvempaa kuin tekemättä jättäminen. Jos ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä ajoissa, tulee sen inhimillinen ja rahallinen hinta olemaan sietämätön.

Eduskunta keskusteli tänään hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta ja talousvaliokunnan strategiaa koskevasta mietinnöstä. Ilmasto- ja energiastrategia on hallituksen vastaus siihen, millä keinoin Suomi torjuu ilmastonmuutosta tulevina vuosina ja miten Suomen energiajärjestelmää kehitetään. Strategia on monin tavoin oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Niin Suomen kuin EU:nkin ilmastotavoitteita on vielä tarkistettava vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteeseen ja Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksiin.

Käsittelimme energia- ja ilmastostrategiaa talousvaliokunnassa monipuolisesti ja perusteellisesti. Valiokunta esittää mietinnössä tärkeitä huomioita strategiaan liittyen.

 

Hakkuiden lisäämisen riskit

Mietinnössä todetaan, että metsien käytön korostuminen Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa sisältää riskejä. Yksi riski on, etteivät ilmastopäästöt vähene riittävästi riittävän nopeasti. Hallituksen oman selvityksen mukaan metsien hiilinielun puolittumisen vuoksi Suomen nettopäästöt eivät vähene lainkaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi metsien lisääntyvä käyttö luo uhan metsäluonnon monimuotoisuudelle. Myös taloudellisesta näkökulmasta liika metsiin nojautuminen on riski, sillä jos ainespuu ohjautuu korkean arvonlisän teollisuustuotannon sijaan polttoainekäyttöön, kärsii ilmaston lisäksi myös talous. Metsiin nojautuminen sisältää myös poliittisen riskin EU-politiikan muutoksesta.

Olen tyytyväinen, että nämä riskit on nyt tunnistettu ja tunnustettu talousvaliokunnan mietinnössä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun eduskunta tunnistaa biotalouteen liittyviä riskejä. Hallituksen tulisi huomioida eduskunnan tahto ja tarkistaa suunnitelmiaan. Suomi ei voi alkaa vähentää nettopäästöjään vasta 2030-jälkeen.

 

Liikennepolitiikkaan konkretiaa

Erityinen ongelma hallituksen strategiassa on liikenteen biopolttoainepainotus. Myös valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että muu maailma menee jo vauhdilla kohti liikenteen sähköistymistä. Me emme Suomessa voi nojata vain liikenteen biopolttoaineisiin. Myös Suomen henkilöautoliikenne tulee sähköistymään, halusi hallitus sitä tai ei. Tulevaisuudessa henkilöliikenne tulee olemaan sähköinen, ja raskas liikenne ja lentoliikenne toimiivat biopohjaisilla polttoaineilla. Valitettavasti strategiasta puuttuu toimenpiteitä liittyen liikenteen muutoksen vauhdittamiseen ja tavoitteet liikenteen sähköistymisestä ovat liian vaatimattomia. Nyt tarvittaisiin konkreettisia toimenpiteitä, esimerkiksi sähköautojen hinnan alentamista verokannustein sekä sähköautojen latausinfrastruktuurin kehittämistä. Sähköautoilla voi tulevaisuudessa olla myös iso rooli energiajärjestelmän tehotasapainon säästämisessä.

 

Energiakäännettä pitää vauhdittaa

Tarvitsemme ison muutoksen energiajärjestelmäämme. Meidän on lisättävä päästöttömiä energianlähteitä ja vähennettävä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Päätös luopua hiilestä on oikea, mutta se ei yksistään riitä. Myös turpeen verotukia olisi asteittain vähennettävä. Uuden päästöttömän energiantuotantokapasiteetin synnyttämiseksi tarvitsemme vielä uusiutuvan energian tukijärjestelmän. Uusi kilpailutukseen perustuva tukimekanismi on valmisteltava mahdollisimman pian ja tuotava eduskunnan päätettäväksi jo tänä vuonna. Valitettavasti eurooppalainen päästökauppa ei toimi toivotulla tavalla, joten tarvitsemme kansallista politiikkaa energiakäänteen aikaansaamiseksi.

Avainsana tulevaisuuden energiajärjestelmässä on jousto ja hajautus. Toivottavasti älyverkkoja pohtiva työryhmä saisi työnsä pian valmiiksi ja energiajärjestelmää päästäisiin konkreettisesti uudistamaan älykkääseen ja kysyntäjoustoa lisäävään suuntaan. Strategiassa on kovin vähän kannusteita hajautetun energian pientuotannon edistämiseksi. Hajautetussa ja vaihtelevassa energiantuotannossa kysynnän jousto ja varastointitekniikat nousevat avainasemaan. Toivottavasti voisimme kehittää myös varastointiin liittyviä uusia avauksia, kuten Pyhäsalmen sulkeutuvaan kaivokseen suunniteltua pumppuvoimalaitosta.

Suurin osa päästöistämme syntyy liikenteestä, asumisesta ja ruuasta. Strategia keskittyy liikenteeseen ja energiantuotantoon, mutta asuminen ja ruoka jäävät vähälle huomiolle. Erityisesti vanhan asumisen energiatehokkuus vaatii toimenpiteitä ja sisältää paljon tehostamispotentiaalia, esimerkiksi poistoilman lämmön talteenotossa ja tiiveydessä. Maataloutta täytyy kehittää ilmastoystävällisempään suuntaan mm. turvemaiden viljelykäytänteitä kehittämällä sekä suosimalla kotimaista kasvisruokaa esimerkiksi joukkoruokailussa ja kehittämällä uusia kasvi- tai hyönteisperäisiä proteiinilähteitä.

Ilmastonmuutoksen torjuminen avaa valtavan potentiaalin luoda uutta työtä ja vientiteollisuutta. Uusia työpaikkoja on mahdollista syntyä kymmeniä tuhansia. Julkisten toimijoiden on tarjottava rohkeita kokeiluja, jotta kotimaiset yritykset saavat referenssejä ja voivat kasvaa. Mutta samalla on tunnustettava, että joiltain aloilta työpaikat häviävät ja ihmiset joutuvat työttömäksi. Suomen on huolehdittava oikeudenmukaisesta siirtymästä, eli poistuville aloille on tarjottava uudelleenkoulutusta ja tukea. Yhdessä määrätietoisella työllä voimme pysäyttää ilmastonmuutoksen ajoissa.

Kommentit

kommenttia