Maapallon väkiluku paisuu edelleen hälyttävää tahtia. Väestönkasvua hillitään parhaiten vahvistamalla naisten asemaa ja väestön koulutus- ja hyvinvointitasoa. Seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien vahvistaminen ja palveluiden saatavuus on ihmisoikeuskysymys, mutta myös toimivin tapa estää ei-toivottuja raskauksia. Valitettavasti modernit ehkäisymenetelmät ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus ovat yhä kaukainen asia monille maailman naisille.

Suomessa tilanne on erilainen. Viime vuonna syntyvyys vajosi kuudetta vuotta peräkkäin. Vuonna 2016 Suomessa syntyi 52 814 lasta ja hedelmällisyysluku oli 1,57. Niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin tavoitteena tulisi olla, että toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä olisi mahdollisimman vähän eroa.

Suomen alhaisen syntyvyyden taustalla on monia syitä. Monet ovat lapsettomia omasta tahdostaan. Ongelmana voi olla sopivan kumppanin löytyminen tai terveydelliset syyt. Myös työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet sekä toimeentulovaikeudet ovat joillekin syy lykätä tai kokonaan luopua vauvahaaveista. Lastenteko on aina henkilökohtainen valinta, mutta joitain ongelmia voidaan helpottaa politiikalla.

Opintotuessa pitäisi olla huoltajakorotus. Tämä helpottaisi opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittamista ja opiskelijaperheiden lasten tilannetta. Pienellä ja entisestään leikatulla opintotuella on nimittäin vaikea elättää myös lapset.

Nuorten naisten epävarma asema työmarkkinoilla voi siirtää perheen perustamista. Epävarmuus yhdistettynä pitkiin kotihoitojaksoihin heikentää urakehitystä, kasvattaa sukupuolten välistä palkkaeroa ja pienentää eläkekertymää. Suomessa tulisikin edetä kohti vanhempainvapaiden 6+6+6-mallia, jossa lapsenhoito jaettaisiin joustavammin ja tasaisemmin vanhempien kesken. Tästä hyötyisivät myös isät. Pikkulapsiperheiden arkea helpottaisi myös, jos päivähoitomaksuja kohtuullistettaisiin ja siirryttäisiin kohti maksutonta varhaiskasvatusta.

Työnantajille työntekijän lapsenteosta aiheutuvia kustannuksia pitäisi tasata nykyistä enemmän kaikkien työnantajien välillä. Tämä helpottaisi naisvaltaisten alojen työnantajien kulurasitetta ja voisi korjata nuorten naisten työmarkkinatilannetta.

Halua hankkia lapsia voisi edistää myös se, jos moralisoiva julkinen keskustelu vanhemmuudesta ja äitiydestä laantuisi. Moni kokee, että teki niin tai näin, niin aina tekee väärin. Erilaiset perheet ja tavat olla vanhempi tulisi hyväksyä, kunhan vain lapselle voidaan turvata hyvä ja turvallinen lapsuus.

**

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 26.4.2017

Kommentit

kommenttia