“Maapallo pystyy tyydyttämään kaikkien tarpeet, mutta ei kaikkien ahneutta.”

– Mahatma Gandhi

Gandhin sanoma tiivistää hyvin YK:n kestävän kehityksen agendan. Ihmiskunnan elämäntapoja, talousjärjestelmiä ja politiikkaa pitää muuttaa siten, että kaikkien ihmisten perustarpeet pystytään tyydyttämään rajallisten resurssien maailmassa. Mutta ahneutta ja ylikulutusta maailma ei kestä.

Eduskunta käsittelee tänään sitä, miten Suomi toteuttaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030. Valitettavasti hallituksen selonteon kunnianhimon taso jää aivan liian matalaksi. Suomen suurimmat kestävän kehityksen haasteet ovat ilmastonmuutoksen vastainen työ sekä työllisyys- ja talouskehitys. Kestävä kehitys tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta jokaiselle – myös täällä koti-Suomessa.

 

Parempaa ilmastotyötä

Toimintaohjelman suurin puute ja ristiriita liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan. Suomalaisten ekologinen jalanjälki ja ilmastopäästöt ovat liian suuret. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten me, tarvittaisiin kolme ja puoli maapalloa. Hallituksen teettämän asiantuntija-arvion mukaan Suomen ilmastopolitiikan lopputulos on nolla: metsien hiilinielu pienenee massiivisten hakkuiden takia, mikä tekee tyhjäksi muilla sektoreilla tehtävät päästövähennykset. Suomi siis ei vähennä omia nettoilmastopäästöjään tilanteessa, jossa aikaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen on vain muutamia vuosia. Tämä on vaarallista ja vastuutonta.

Toimintaohjelmassa puhutaan ilmastorahoituksen tärkeydestä, mutta missä ovat siihen suunnatut varat ja uudet toimenpiteet? Ohjelmassa myös puhutaan tarpeesta vähentää fossiilisten tukia globaalisti, mutta missä on sitoumus tarkastella myös Suomen omaa yritystukipolitiikkaa? Ilmastotyössä on vielä paljon kiviä kääntämättä, ja Suomella – jos jollain maailman maalla – on edellytykset onnistua ja vieläpä tehdä samalla bisnestä.

 

Työtä ja toimeentuloa

Työttömyys on kestävän kehityksen este niin Suomessa kuin maailmallakin. Suomen vahvuus on osaaminen ja koulutettu väestö, näihin satsaaminen on työllisyyden kestävää hoitoa. Olisi tärkeä varmistaa, ettei nuoriso syrjäydy koulutuksesta. Yksi keino olisi oppivelvollisuusikärajan nostaminen 18-vuoteen. Koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostaminen auttaa Suomea ja maailmaa selviämään edessämme olevista ilkeistä ongelmista.

Työllisyysasteen parantamiseksi tarvitaan aktiivista ja kannustavaa työllisyyspolitiikkaa, ei työttömien syyllistämistä ja kyykyttämistä. Sosiaaliturvan uudistaminen kannustavan perustulon suuntaan olisi todellinen kestävän kehityksen työllisyysteko ja perhevapaajärjestelmän uudistaminen olisi keino lisätä naisten työllisyysastetta ja edistää tasa-arvoa.

Agenda 2030:n läpileikkaavana näkökulmana on eriarvoisuuden vähentäminen. Selonteossa tunnistetaan, että eriarvoisuus on kasvanut myös Suomessa. Jäin kuitenkin kaipaamaan toimenpiteitä eriarvoistumiskehityksen kääntämiseksi. Avaimia siihen ovat sosiaaliturva, työllisyys, kohtuulliset työehdot, julkiset palvelut ja verotus. Valitettavasti hallitus on tehnyt politiikkaa, joka lisää suomalaisten taloudellista eriarvoisuutta. On hurskastelua puhua ohjelmatasolla eriarvoisuuden vähentämisestä ja samalla tehdä päätöksiä jotka kasvattavat sitä.

 

Kehityspolitiikka kunniaan

Kehityspolitiikka on yksi agendan toimeenpanon keino. Toimintaohjelman pitäisi sisältää suunnitelma kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi 0,7 BKT-osuuden tasolle. Kehityspolitiikassa avainasemassa on politiikan johdonmukaisuus. Kehitysrahoituksella ei yksin ratkaista kehittyvien maiden ongelmia, jos samalla ei puututa veroparatiisistalouteen ja kansainvälisen kaupan vääristymiin, jotka estävät kehittyvien maiden talouksien kehittymistä.

On hienoa, että sukupuolten tasa-arvon merkitys on tunnistettu kestävän kehityksen kannalta. Naisten aseman parantaminen on avain yhteiskuntien kestävään kehitykseen ja on myös tunnistettu, että seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat olennainen tekijä naisten aseman ja kehityksen kannalta.

Kehitysministeri Mykkänen antoi tukensa Hollannin aloitteelle vahvistaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien rahoitusta tilanteessa, jossa USA:n presidentti Trumpin päättämä rahoitusleikkaus uhkaa jättää kehitysmaiden naiset ilman tarvitsemiaan palveluja. Toivottavasti seksuaali- ja lisääntymisterveyden tärkeys näkyy jatkossakin kaikessa Suomen kehitysrahoituksessa mukaan lukien humanitaarinen apu.

 

Kestävän kehityksen arviointineuvosto

Hyvin suunniteltu on vasta puoliksi tehty. Jokaista lakiesitystä ja budjettia tulisi arvioida kestävän kehityksen näkökulmasta. Kestävän kehityksen tulisi olla sisäistetty näkökulma niin virkamieskunnassa kuin eduskunnassakin. Vasemmistoliitto ehdottaa uudenlaista kestävän kehityksen arviointineuvostoa, jonka tehtävänä olisi arvioida YK:n tavoitteiden toimeenpanoa ja raportoida siitä säännöllisesti. Mallia voi ottaa talouspolitiikan ja lainsäädännön arviointineuvostoista.

Myös paikallistaso pitää saada mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen, sillä kestävän kehityksen valinnat tehdään usein arjessa. Tulisikin harkita, että kunnat ja maakunnat velvoitettaisiin tekemään omat toimeenpanosuunnitelmansa.

Siteeraan vielä uudelleen Gandhia:

”Sinun tulee olla se muutos, jonka haluat nähdä maailmassa.”

Suomen kansakuntana, ja jokaisen meidän yksilönä tulee sisäistää tämä sanoma ja sen tulee olla Suomen kestävän kehityksen politiikan ohjenuorana.

Kommentit

kommenttia