Kokoomusnuoret linjasi viime viikonloppuna liittokokouksessaan, että opintotuessa pitäisi siirtyä opintolainapainotteiseen opintojen rahoitussysteemiin. Olen kokoomusnuorison kanssa eri mieltä.

Opintotuki mahdollistaa opiskelun kaikille perhetaustasta riippumatta. Opintotukijärjestelmä ja maksuttomat opinnot ovat yhteiskunnallisen luokkakierron mahdollistamisessa ja eriarvoisuuden tasoittamisessa ensisijaisen tärkeitä. Suomi ei olisi Suomi ilman tasa-arvoisia kouluttautumismahdollisuuksia. Aidon koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi ei riitä se, että kaikille on tarjolla maksuton koulutus, vaan ihmisillä pitää olla myös aito taloudellinen mahdollisuus osallistua tarjottavaan opetukseen.

Jos opintotuki poistettaisiin tai opintotukijärjestelmä muutettaisiin voimakkaasti lainapainotteiseksi, tulisi se aivan varmasti vähentämään vähävaraisten ja alemman keskiluokan perheiden lasten kouluttautumista, sillä yleinen asenne kouluttautumisen kannattavuuteen heikentyisi. Koska korkeakoulutus ei välttämättä takaa korkeapalkkaisia töitä, jättäisivät monet koulutuksen väliin pelätessään erääntyviä opintolainamaksuja. Suomi on pieni maa, jolla ei ole varaa menettää yhdenkään lahjakkaan nuoren panosta vaan kaikkien soisi kehittävän lahjojaan ja osaamistaan täyteen potentiaaliinsa.

Yleisenä tavoitteena on opintoaikojen lyhentäminen. Opintotuen poistaminen ei todennäköisesti tukisi tätä tavoitetta, sillä opintotuen poistaminen tulisi johtamaan opiskelijoiden yhä lisääntyvään työntekoon ja opintojen hidastumiseen. Jo nyt työttömänä oleminen on taloudellisesti kannattavampaa kuin itsensä kehittäminen ja henkilökohtaisen työmarkkinapotentiaalin kasvattaminen opiskelulla. Opintotuen poistaminen tai muuttaminen entistä enemmän lainapainotteiseksi kokoomusnuorten toiveiden mukaisesti vähentäisi opintojen taloudellista houkuttavuutta työttömyyteen verrattuna. Se olisi tappio yksilön, yhteiskunnan sivistystason ja talouden kannalta, sillä opiskelun soisi olevan aina taloudellisestikin kannattava vaihtoehto.

Toinen opiskeluasioihin liittyvä kökkö linjaus viime viikolta tuli Suomen hallituksen suunnalta. Opetusministeriö esittää vähintään 4000 euron lukukausimaksujen käyttöönottoa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille tutkinto-opiskelijoille. Lukukausimaksujen käyttöönotto ulkomaisille opiskelijoille olisi virhe, sillä se heikentäisi huomattavasti Suomen korkeakoulujen ja lopulta myös yrityselämän kansainvälisyyttä. Kansainvälisyys on elinehto globaalissa tiede-elämässä ja taloudessa. Harmaantuvalla Suomella jäisi myös saamatta monen lahjakkaan, ahkeran ja työikäisen kansainvälisen opiskelijan työpanos.

Rohkenen epäillä monen muun lailla, että syrjäiseen ja outoa kieltä puhuvan maan korkeakouluihin ei tuntuvien lukukausimaksujen jälkeen suuntaudu kovinkaan suurta kiinnostusta. Mallia voi katsoa huomattavasti houkuttelevammasta ja kansainvälisemmästä Ruotsista, jonka kansainvälisten opiskelijoiden määrä romahti lukukausimaksujen käyttöönoton myötä. Ymmärrän toisaalta kysymyksen siitä, että miksi muutenkin tiukoilla olevilla verovaroilla pitäisi kustantaa ulkomaalaisille opintoja Suomessa. Luulen kuitenkin, että lukukausimaksuista on lopulta enemmän haittaa kuin hyötyä, myös taloudellisesti.

PS. Hyviä kirjoituksia aiheesta löytyy täältä:

http://nyt.fi/a1305894898184

http://hyy.helsinki.fi/fi/content/hyy-tiet%C3%A4%C3%A4k%C3%B6-kukaan-en%…

Kommentit

kommenttia