Oulun kaupungin palveluverkot ovat muutoksessa. Muutosten taustalla on tietysti kaupungin heikko taloustilanne, mutta myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden muutostarpeet. Viimeisin muutos- tai lakkautuslista tuli julki tänään kun ns. remonttiryhmä sai työnsä valmiiksi.

Remonttiryhmä, joka julkaisi paperinsa (linkki papereihin tässä) tänään, koostuu kaikkien valtuustoryhmien edustajista. Tänään julkaistussa ryhmän paperissa on kyse vasta poliittisesta sopimuksesta, varsinaiset päätökset tehdään myöhemmin valtuusto- ja lautakuntatasoilla ja linjaukset saattavatkin vielä muuttua ja tarkentua. Itse pidän monia remonttiryhmän linjauksia perusteltuina, mutta joitain asioita on vaikea niellä.

Remonttiryhmän paperi on melko karua luettavaa joiltain osin, sillä palveluverkkoon tulee paljon muutoksia ja palvelupisteitä lakkautetaan. On kuitenkin muistettava, että Oulun kaupunki on pahoissa talousongelmissa, joten inhottaviakin päätöksiä on tehtävä. Kaupungin tulopohja on pettänyt irtisanomisten ja kasvaneen työttömyyden myötä, joten jotain täytyy tehdä kun menot vuosi vuoden jälkeen ylittävät tulot. Mitä enemmän säästöjä saadaan seiniä siirtämällä ja toimintamalleja muuttamalla, sitä vähemmän tarvitsee tehdä henkilöstösäästöjä ja palveluista karsimista.

Hyvinvointipalveluiden osalta remonttiryhmän työ ei tuo juuri uutta vanhoihin päätöksiin nähden. Itse asiassa remonttiryhmän linjaus uusien hyvinvointikeskusten sijainnista on parempi kuin edellinen palvelumallipäätös, joka olisi vaatinut uusien hyvinvointikeskusten rakentamista Hiukkavaaraan ja Ritaharjuun (ja siten turhaa rahanmenoa). Remonttiryhmän linjausten mukaisesti nykyiset terveyskeskukset korvataan kuudelle laaja-alaisella hyvinvointikeskuksella, joissa kuntalainen saa sekä terveys-, mielenterveys- että sosiaalipalvelut. Keskukset tulevat sijaitsemaan Haukiputaalla, Tuirassa, Kontinkankaalla, Kiimingissä, Myllojalla ja Kaakkurissa. Keskukset siis rakennetaan olemassa olevien terveyskeskusten toimintaa kehittämällä olemassa oleviin tiloihin. Hyvinvointikeskusten palveluita tulevat täydentämään suppeammat hyvinvointipisteet, jotka räätälöidään alueen asukkaiden tarpeiden pohjalta. Hyvinvointipisteitä tulee luultavasti ainakin Oulunsaloon, Yli-Kiiminkiin, Yli-Iihin sekä Pateniemi-Rajakylä alueelle. Hyvinvointipisteiden määrä ja sijainti sekä palvelusisältö on kuitenkin vielä osittain auki.

Joitain nykyisiä terveysasemia ja muita palvelupisteitä siis lakkautetaan tai supistetaan. Näen kuitenkin palveluiden saatavuuden, laadun ja saavutettavuuden tärkeämpänä kuin niiden fyysisen sijainnin. Keskivertokansalainen tarvitsee terveyspalveluita sen verran harvoin, että pääasia on niiden laatu ja nopea saatavuus, ei sijainti. Paljon palveluita käyttäville sijainti voi olla tärkeä kysymys, joten heidän pääsemisensä palveluiden piiriin pitää varmistaa muutoksia tehtäessä. Oikein toteutettuna hyvinvointikeskusuuditus voi itse asiassa parantaa palveluiden saatavuutta, lyhentää jonoja ja vähentää ihmisten pallottelua palvelusta toiseen. Kyse ei siis ole pelkästä säästämisestä. Keskustelua on tietysti herättää Oulun suurimman asuinalueen eli Keskustan terveysaseman lakkauttaminen. Keskustasta ei ole pitkä matka Kontinkankaalle mutta nyt pitää pitää huolta, että erityisesti keskustassa asuvat huonokuntoiset vanhukset pääsevät Kontinkankaalle palveluiden ääreen Onni-palvelulinjan tai citybussiliikenteen avulla.

Koulupuolelle on tulossa myös paljon muutoksia. Pateniemen lukio lakkautetaan ja yhdistetään Merikosken lukioon. Muutos on looginen seuraus Korvensuoran koulun rakentamisen aiheuttamista tyhjistä tiloista Pohjois-Oulussa. Lukiolaiset osaavat kulkea koulussa kauempanakin, joten näen muutoksen hyväksyttävänä. Kuivasojan sivukoulu taas lakkautuu Pateniemen lukion vapauttaessa alueelta tiloja perusopetuksen käyttöön. Sanginsuun koulu lakkautuu aiempien päätösten mukaisesti Hiukkavaaran uuden koulun valmistuessa. Jäälin huonokuntoinen koulu yhdistetään Laivakankaan kouluun.

Kouluverkkolinjauksissa minua närästää remonttiryhmän päätös Tuiran koulusta. Tuiran yläkoulu lakkaa ja alakoulu muuttuu luokkien 0-2 kouluksi. Leinonpuiston kehitysvammaiset oppilaat, jotka ovat aiemmin käyneet koulua Tuiran alakoulun yhteydessä, siirretään muualle. Mielestäni 6500 asukkaan asuinalueella pitäisi olla koulu kaikille alaluokkalaisille, eli luokille 0-6. Minusta olisi ollut paras ratkaisu remontoida Leinonpuiston erityislapsille uudet koulutilat Tuiraan ja samalla mahdollistaa koko Tuiran alakoulun jatkuminen. Leinonpuiston oppilaille pitää joka tapauksessa rakentaa uudet koulutilat jonnekin. Oma ala-aste on myös tärkeä Tuiran alueen identiteetin ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Nyt pelkona on, että Tuira muuttuu yhä enemmän vanhusten asuinalueeksi ja lisäksi on ikävä pirstoa tuiralaisia lapsia hajalleen Oulun eri kouluihin.

Kulttuuripalveluiden osalta ei tullut juuri uusia linjauksia. Kirjastot pääosin säilyvät, mutta pieniä sivukirjastoja pyritään sijoittamaan alueilla uudelleen muiden palveluiden yhteyteen. Linjaus on mielestäni ihan hyvä, sillä on mielestäni aivan järkevää toiminnallisesti yhdistää kirjasto esimerkiksi koulun ja siellä toimivan koulukirjaston yhteyteen kunhan tilat mahdollistavat järkevän toiminnan. Sen sijaan Tuira/Koskela alueen kirjastopalvelut jäivät vielä auki. Tuirasta on lyhyt matka pääkirjastoon mutta Koskelan suunnalla tarvitaan kyllä lähikirjasto tulevaisuudessakin.

Yksi ilahduttava linjaus remonttiryhmän papereista löytyy. Talousankeudesta huolimatta alle 18-vuotiaiden harrastetilojen maksuttomuus päätettiin säilyttää. Tästä olen todella iloinen. Tilavuokrien periminen olisi tarkoittanut monille lapsille ja nuorille harrastemaksujen kaksin- jopa kolminkertaistumista. Se olisi entisestään vaikeuttanut vähävaraisten perheiden lasten mahdollisuuksia harrastaa. Järki- ja oikeudenmukaisuus siis voitti tässä asiassa.

On tietysti aivan absurdia, että kaupunki sijoittaa rahaa Fennovoiman ydinvoimalaan samalla kun palveluja karsitaan. Ydinvoimasijoituksen tekemättä jättäminen ei kaupungin taloutta pelastaisi, mutta kyllä se hieman säästötarvetta vähentäisi ja ennen kaikkea tuntuisi se oikeudenmukaisemmalta. Minusta olisikin kaupungilta nyt oikea hetki perua kesäkuussa tehty 16-17 miljoonan Fennovoima-sijoitus ja käyttää säästyneet rahat talouden paikkailuun, sillä remonttiryhmän linjaukset eivät varmaankaan yksinään riitä vielä kuromaan umpeen kaupungin koko talousvajetta. Pelkona onkin, että talousarvion yhteydessä tulossa on vielä uusia säästöesityksiä sillä moni asia jäi remonttiryhmän paperissa vielä auki.

Kaiken säästämisen ja kituuttamisen keskellä olisi koko ajan muistettava, että inhimillisimpiä ja suurimpia säästöjä saadaan panostamalla ongelmien ennaltaehkäisyyn ja matalankynnyksen palveluihin. Pelkona on, että kaiken tämän säästämisen keskellä ammumme itseämme nilkkaan, jos säästöjen seurauksena ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuus heikkenee ja sitä myötä ihmisten hyvinvointi huononee, jonka seurauksena raskas palvelukysyntä kasvaa. Siinä katoaisivat nämäkin säästöt kuin pieru saharaan.

Kommentit

kommenttia